Archive for Joulukuu, 2009
Kuntien elintarvikevalvonta v. 2008
Maanantai, Joulukuu 28th, 2009Viidenneksessä kuntien elintarvikevalvonnan tarkastamista elintarvikealan kohteista todettiin huomautettavaa vuonna 2008. Puutteet olivat suurimmaksi osaksi kuitenkin lieviä ja helposti korjattavia.
Kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset tekivät lähes 53 000 tarkastusta elintarvikealan yrityksiin. Tarkastuskohteiden määrä on kasvanut edellisvuosista, kun alkutuotantopaikat ovat tulleet kattavammin mukaan elintarvikevalvontaan.
Kunnallisen elintarvikevalvonnan tulokset vuodelta 2008 osoittavat, että valvonta kohdentuu yhä harvempiin yrityksiin. Niissä tehdyt tarkastukset ovat kuitenkin perusteellisempia kuin aikaisemmin.
Tarkastettavia kohteita oli yhteensä hieman yli 95 000 vuonna 2008. Näistä tarkastettiin noin 28 500 kohdetta. Suurin osa tarkastuksista kohdistui muihin kuin alkutuotannon tarkastuksiin, joita ei tarvitse tarkastaa vuosittain.
Samaan yritykseen tehtiin keksimäärin kaksi tarkastuskäyntiä. Sekä tarkastettujen kohteiden että tarkastuskäyntien määrä on laskenut edellisvuosista, mutta yksittäiseen tarkastukseen käytetty aika on pidentynyt. Yhteen tarkastukseen käytettiin aikaa keskimäärin 3,3 tuntia.
Elintarvikevalvonnan tutkimuksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä 19 400 näytteestä. Näytteistä tutkittiin ensisijaisesti puhtaudesta ja tuoreudesta kertovia mikrobiologisia ominaisuuksia. Eniten tutkittiin lihaa ja lihavalmisteita, vihanneksia, hedelmiä ja niistä tehtyjä valmisteita sekä elintarvikehuoneistojen pintojen puhtautta. Määräystenvastaisuuksia todettiin hieman alle 2 000 näytteestä. Viranomaistutkimusten lisäksi yritykset tutkivat itse tuotteitaan ja tilojensa hygieniaa omavalvonnassaan.
Tarkastustulokset ja tutkimukset johtivat valvontaviranomaisen määräämiin toimenpiteisiin 18 000 tapauksessa. Yleisimpänä syynä toimenpiteisiin ryhtymiseen on ollut puutteellinen hygienia. Tosin valtaosassa puutteet ovat olleet niin vähäisiä, että kirjallinen huomautus on nähty riittävänä toimenpiteenä puutteen korjaamiseksi. Hallinnollisia pakkokeinoja käytettiin huomattavasti vähemmän, esimerkiksi kieltoja määrättiin 20 tapauksessa.
Lautanen tyhjäksi on yhtä tehokas ympäristöteko kuin ilmastomyötäiset ruokavalinnat
Tiistai, Joulukuu 15th, 2009Ruotsalaistutkimuksen mukaan ruuan haaskauksella on yhtä suuri ympäristöjalanjälki kuin naudanlihalla. Jos kaikki ruotsalaiset vaihtaisivat naudanlihan kokonaan sian tai siipikarjan lihaan, pienenisi kasvihuonekaasujen päästö viisi prosenttia. Sama vaikutus saataisiin lopettamalla ylensyönti ja ruuan haaskaus.
Jos ihmiset hankkisivat ja söisivät vain tarvitsemansa määrän ruokaa, aiheutuvat ympäristösäästöt tulisivat pääasiassa lihansyönnin vähenemisestä, mutta myös makeiden juomien, makeisten ja naposteltavan käytön pienenemisestä. Herkkutuotteiden ilmastovaikutus on suhteellisen suuri, raportti osoitti.
Ruotsin maatalousviraston Jordbruksverketin teettämässä tutkimuksessa analysoitiin kulutusmallien avulla, mikä vaikutus maataloustuotteiden kulutuksella on kasvihuonekaasujen ja kasviravinteiden päästöihin sekä maaseutumaisemaan. Tutkimuksen toteutti Institutet för Livsmedel och Bioteknik SIK.
Naudan, broilerin, lampaan ja sian lihan kulutus muodostavat kymmenen prosenttia ruotsalaisen kuluttajan kaikista ilmastoon vaikuttavista päästöistä. Erityisesti naudat ja lampaat vaikuttavat ilmastoon.
Raportissa huomautetaan kuitenkin, että näiden eläinlajien ja muiden ympäristötavoitteiden välillä on voimakas ja tärkeä yhteys. Laiduntavat eläimet esimerkiksi ovat edellytys sille, että tietyt kulttuurimaisemat ja niitä tarvitsevat kasvit ja eläimet säilyvät.
Ilmastonäkökohdasta ei ole itsestään selvää, että lähiruoka olisi aina kaukana tuotettua parempi ratkaisu. Sama koskee luomu- ja tavanomaista ruokaa, raportissa todetaan.
Ilmastolle on edullisempaa syödä lähellä tuotettuja kauden vihanneksia, marjoja ja hedelmiä kuin maahantuotuja vastineita, mutta näiden kahden vaihtoehdon ero oli vertailussa varsin pieni. Riisin vaihtaminen kotimaiseen perunaan tai vehnään keventäisi kasvihuonekaasukuormaa, mutta samalla kulutuksen muutos kotiuttaisi ympäristökuormitusta ulkomailta kotimaahan, kun kotimainen tuotanto kasvaisi.
Yhden ihmisen kulutustottumusten muutoksella on vain pieni vaikutus maailmanlaajuisiin kulutuskuvioihin. Jos moni muuttaa ruokavalintojaan, voivat ruuan ympäristövaikutukset keventyä. Jos kukaan ei muuta mitään, kasvaa ruuan ympäristöjalanjälki väistämättä, raportti vetää yhteen. (Ruokatieto)
Selkämeren teemavuosi päättynyt
Tiistai, Joulukuu 15th, 2009Selkämeren teemavuosi kesästä kesään 2008 – 2009 on päättynyt.
Teemavuosi täytti tavoitteensa hyvin ja onnistui nostamaan Selkämerta entistä laajempaan tietoisuuteen. Vuoden aikana luotiin uusia ja täydennettiin olemassa olevia verkostoja sekä ennen kaikkea käynnistettiin monenlaisia kauaskantoisiakin asioita. Selkämeren hyväksi käynnistetty työ jatkuu teemavuoden jälkeen useilla eri sektoreilla. Selkämeren kansallispuistosta on olemassa Valtioneuvoston periaatepäätös ja tällä hetkellä kansallispuiston suunnittelutyö on käynnissä.
Selkämeren teemavuoden kokemukset kannustavat myös muita samankaltaiseen
toimintaan: kokonaisen vuoden omistaminen jollekin asialle mahdollistaa monipuolisen ja moniulotteisen lähestymisen, jollaista ei voitaisi saavuttaa lyhytaikaisella “mainoskampanjalla”.
Selkämeren teemavuodella oli useita tavoitteita, joita yhdisti Selkämeren nostaminen paremmin yleiseen tietoisuuteen ja kiinnostuksen kohteeksi. Esiin haluttiin tuoda niin alueen luontoon, kulttuuriin, historiaan kuin elinkeinoelämäänkin liittyviä teemoja.
Ympäristönsuojelun ja kulttuurin yhdistäminen teemavuoden toteutuksessa lisäsi kampanjan kiinnostavuutta. Tiedotuksen ja markkinoinnin kohderyhminä olivat eri alojen asiantuntijat, matkailijat ja suuri yleisö niin Satakunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Selkämeren merialuetta ja rannikkoa esiteltiin esimerkiksi hyödyntäen suuria tapahtumia kuten Reposaaren loma-asuntomessuja, Suomi Areenaa ja Satakunta Senaatintorilla -tapahtumaa. Tapahtumien lisäksi tuotettiin mm. markkinointi- ja tiedotusmateriaaleja, aiheeseen liittyviä julkaisuja sekä www-sivusto.
Teemavuoden toteuttaminen perustui yhteistyöhön: asiasta kiinnostuneet tahot kutsuttiin rakentamaan Selkämerivuotta yhteisesti. Laajan joukon myötä kokonaisuudesta muodostui jopa ennakoitua laajempi: värikäs yhdistelmä kulttuuria, taidetta, tiedettä, asiaa ja viihdettä.
Selkämeren teemavuosi oli paikallisten toimijoiden ja organisaatioiden yhteinen voimannäyte Selkämeren meri- ja rannikkoalueen puolesta.
Tulevaisuudessa teemavuoden tavoitteet, verkostotyö ja prosessit jatkuvat ja leviävät yhteistyökumppanien toiminnassa ja lukuisissa eri hankkeissa.
Vesienhoitotoimilla Suomen vesien tila hyväksi
Tiistai, Joulukuu 15th, 2009Valtioneuvosto on hyväksynyt Manner-Suomen seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa vuosille 2010–2015. Suunnitelmilla tähdätään siihen, että pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä ja tilan heikkeneminen estetään.
Suunnitelmissa esitetyillä toimilla vesiemme tila paranee merkittävästi. Vesien hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta, noin 70 prosentissa jokipituuksista ja yli 40 prosentissa rannikkovesien kokonaisalasta. Noin 98 prosenttia pohjavesistä arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Kaikissa vesissä hyvä tila pyritään saavuttamaan viimeistään vuonna 2027.
Tehostamalla vesiensuojelua turvataan hyvälaatuisen juomaveden saanti ja säästetään veden käsittelykustannuksissa. Puhtaat vedet lisäävät virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia ja asuinympäristömme viihtyisyyttä sekä parantavat edellytyksiä matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle.
“Kyseessä on kaikkien aikojen suurin suomalaisiin vesiin kohdistunut kehittämishanke. Tavoitteena on, että kaikkien meidän lähivetemme saataisiin lähivuosina hyvään kuntoon. Olemme saaneet aikaan kattavat ja laadukkaat suunnitelmat vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Suunnittelu on perustunut laajaan yhteistyöhön, joka on tärkeää myös toimeenpanossa. Erillisellä toteutusohjelmalla hahmotellaan askeleet suunnitelmien konkretisoimiseksi”, totesi ympäristöministeri Paula Lehtomäki esitellessään valtioneuvoston tuoretta päätöstä.
Suunnitelmissa käsitellään laajasti erilaisia vesistöjä muuttavia toimintoja, kuten teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiä, maa- ja metsätalouden vesistökuormitusta sekä vesirakentamista. Eniten toimia tarvitaan rehevöitymistä aiheuttavan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Maatalouden ravinnepäästöjen hallintaa tehostavia toimia esitetään noin kahdelle kolmannekselle peltoalasta. Karjanlannan käyttöä tehostetaan sekä kosteikkoja ja suojavyöhykkeitä lisätään niin maataloudessa kuin metsätaloudessakin. Lähes tuhat vesistökohdetta esitetään kunnostettavaksi. Kalojen nousumahdollisuuksia edistetään noin 150 kohteessa. Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista ja toteutusta edistetään.
Nykytasolla vesiensuojelun kustannukset ovat vuosittain noin 1,5 miljardia euroa (noin 275 euroa/asukas/vuosi). Vesienhoitosuunnitelmissa esitettävät vesienhoidon lisätoimet nostavat kustannuksia noin 15 prosenttia.
Vesienhoitosuunnitelmia laaditaan koko EU:n alueella nyt ensimmäistä kertaa. Suomi sai suunnitelmansa valmiiksi EU:n ensimmäisten maiden joukossa. Suunnitelmat valmisteltiin alueellisissa ympäristökeskuksissa laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Suunnittelu kattaa nyt suuren osan Suomen vesistä. Pieniä pintavesiä tarkastellaan seuraavalla suunnittelukierroksella. Suunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein.
Suomen Eläinlääkäriliitto: Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseen on ryhdyttävä välittömästi
Tiistai, Joulukuu 15th, 2009Oikeutta Eläimille järjestön kuvaamat sikalavideot ovat jälleen nostaneet tuotantoeläinten hyvinvoinnin julkiseen keskusteluun. Evira on ilmoittanut, että kaikki kuvatut sikalat tarkastetaan. Tarkastusten myötä selviää onko kyseisissä sikaloissa rikottu eläinsuojelulakia. On selvää, että eläinsuojelulaki edellyttää, että sairaat eläimet pitää joko hoitaa tai lopettaa välittömästi. Sen sijaan eläinsuojelulaki sallii esimerkiksi emakoiden porsitushäkit.
Nykyisellään eläinsuojelulain vähimmäisvaatimukset eivät aina takaa eläinten hyvinvointia. Tämän vuoksi eläintuotannossa on syytä pyrkiä lain vähimmäisvaatimuksia korkeammalle tasolle. Yhteiskunnan tuottajille myöntämiä harkinnanvaraisia hyvinvointitukia ja kotieläintiloille myönnettäviä investointitukia ei pidä myöntää pelkästä eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten noudattamisesta. Hyvinvoinnin edistämisen tulee olla tuottajalle myös taloudellisesti kannattavaa.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää useiden tahojen toimia ja yhteistyötä. Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen pitää aloittaa pikaisesti. Ruotsissa teollisuus on kehittänyt sertifiointijärjestelmän, jossa teollisuus ottaa vastaan eläimiä vain sellaisilta tiloilta, joilla eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Vastaava järjestelmä tulisi kehittää myös Suomeen. Kuluttajilla tulee olla mahdollisuus valita eettisesti tuotettuja eläinperäisiä elintarvikkeita ja kaupan tuotteisiin pitää kehittää luotettava hyvinvointimerkki. Tuotannon päämääränä ei enää voi olla mahdollisimman halpa hinta.
Eläinsuojeluvalvonnan tehostamiseen ja nykyistä kattavammalle terveydenhuoltotyölle on uuden eläinlääkintähuoltolain myötä entistä paremmat mahdollisuudet. Valtion eläinsuojeluvalvontaan osoittamat budjettivarat ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi. Kuntiin pitääkin perustaa valvojaeläinlääkärin virkoja, jolloin valvontaan saadaan lisää aikaa ja ammattitaitoa. Terveydenhuoltotyö on parhaimmillaan eläinlääkärin ja tuottajan yhteistyötä, jossa edistetään eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä tilan tuottavuutta. Terveydenhuoltotyö on uuden eläinlääkintähuoltolain myötä kunnan peruseläinlääkäripalveluihin kuuluva tehtävä, johon tuottajilla on subjektiivinen oikeus.
Hiilidioksidipäästöt saatava lähelle nollaa vuoteen 2100 mennessä
Tiistai, Joulukuu 15th, 2009ENSEMBLES-hanke on yksi kaikkien aikojen laajimmista eurooppalaisista ilmastohankkeista. Sen juuri valmistuneiden tulosten mukaan hiilidioksidipäästöt pitäisi saada globaalisti vähennettyä lähelle nollaa tämän vuosisadan loppuun mennessä. Näin maapallon lämpötilannousu pystyttäisiin rajoittamaan kahteen asteeseen. Suomesta hankkeessa on ollut mukana Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ilmastotutkijoita.
Juuri päättyneessä hankkeessa on pyritty vähentämään ilmastonmuutosennusteisiin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvää epävarmuutta.Hanke on tuottanut todennäköisyysennusteita ilmastonmuutoksen suuruudelle ja sen vaikutuksille Euroopassa tällä vuosisadalla.
Ilmastonmuutoksen hillintää kuvaamaan on kehitetty uudenlainen kasvihuonekaasujen päästöskenaario, ns. E1-skenaario. Sitä luotaessa on sovellettu lähestymistapaa, jota on tarkoitus käyttää myös muutaman vuoden päästä valmistuvassa IPCC:n seuraavassa arviointiraportissa. Tässä skenaariossa kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä nousisi huippuunsa tämän vuosisadan puolivälissä ennen vakiintumista 450 ppm:n ekvivalenttihiilidioksidia tasolle vuoteen 2140 mennessä. Hankkeessa tehtyjen useiden mallisimulaatioiden mukaan tämä rajoittaisi maapallon vuoden keskilämpötilan nousun kahteen asteeseen. Kahden asteen nousua pidetään yleisesti rajana, jota ei tulisi ylittää vaarallisen voimakkaan ilmastonmuutoksen välttämiseksi.
Päästöjä rajoitettava nopeasti
Jotta pitoisuustaso vakiintuisi 450 ppm:ään CO2-ekv., hiilidioksidin nettopäästöt pitäisi saada globaalisti vähennettyä lähelle nollaa tämän vuosisadan loppuun mennessä. Niiden tulisi alkaa pienentyä jo muutaman vuoden sisällä. Vaikka keskimäärin maapallon lämpötilannousu rajoittuisi kahteen asteeseen, Suomessa lämpötila kohoaisi joka tapauksessa 3–4 astetta.
– Tutkimustulos korostaa entisestään sitä, että päästöjä on nopeasti rajoitettava, jotta voidaan välttää ilmastonmuutoksen aiheuttamat suurimmat vaarat maapallolla. Tämä korostaa myös Kööpenhaminassa tehtävien päätösten tärkeyttä, tutkimushankkeessa mukana ollut Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitoksesta toteaa.
SYKE koordinoi 12 hankekumppanin työtä ilmastonmuutoksen vaikutuksien arvioimiseksi yhteiskunnan eri aloilla. Tietokoneiden laskentatehon kasvaminen on tehnyt mahdolliseksi laatia myös ilmastonmuutoksesta ns. ryväsennusteita, jollaisia on käytetty jo useita vuosia lähiaikojen sään ennustamiseen. Hankkeessa on mm. kehitetty tapoja arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusten todennäköisyyksiä käyttäen lämpötilan ja sademäärän muutosten todennäköisyysennusteita.
– Näin saadaan aiempaa parempi käsitys siitä, mitkä ovat ilmastonmuutoksen erilaisten vaikutusten todennäköisyydet. Esimerkiksi palsasuot katoavat kokonaan Fennoskandiasta 80 % todennäköisyydellä, jos päästöt kasvavat nykyistä tahtia, Timothy Carter SYKEstä kertoo.
ENSEMBLES oli viisivuotinen tutkimusohjelma, johon otti osaa 66 tutkimuslaitosta 20 maasta eri puolilta Eurooppaa. Hanketta johti brittiläinen Met Office Hadley Centre ja sitä rahoitti Euroopan komissio.
Ikä- ja tulorajaharkintaa esitetään hajajätevesien käsittelyn tehostamisvaatimukselle
Tiistai, Joulukuu 15th, 2009Oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin mukaan jätevesijärjestelmien tehostamista voitaisiin lykätä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten ja vähävaraisten kohdalla. Tarastin mukaan myös kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan tarvitaan lisää voimavaroja. Hän ehdottaa, että nykyisiä taloudellisia tukia kehitetään ja lisäksi järjestöille tarjottaisiin taloudellista avustusta neuvonnan antamiseksi. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen kutsuma selvitysmies Tarasti luovutti 14.12. raporttinsa ympäristöministeriölle. Tarastin tehtävänä oli selvittää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa ja siinä ilmenneitä ongelmia sekä löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi.
Tarasti toteaa selvityksessään, että jätevesien käsittelystä ei ole syytä tinkiä, mutta nykyisten säännösten toimeenpanoa tulisi selkeyttää. Selvitysmies ehdottaa toimeenpanon ohjaamiseksi neljää uutta säännöstä, joiden pohjalta annettaisiin uusi toimeenpanoa ohjaava asetus.
Hän esittää muun muassa, että yli että kiinteistöllä pysyvästi asuvilta yli 70-vuotiailta ei vaadittaisi uusia toimenpiteitä, vaan ne jäisivät seuraavien sukupolvien kustannettaviksi. Alueilla, joille yhteisen viemäriverkon rakentaminen aloitetaan ennen vuotta 2018, ei tarvitsisi ryhtyä asetuksen edellyttämiin jätevesien käsittelyn tehostamistoimiin.
Jos kiinteistöllä vaadittavat toimet ovat kohtuuttomia joko kalleutensa tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden takia, kiinteistönhaltija voisi tehdä asiasta perustellun ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella hän saisi kiinteistönsä jätevesien käsittelyvaatimusten täyttämiseksi neljän vuoden lykkäyksen. Vaadittavien toimien kalleus riippuisi niiden suhteesta kiinteistön haltijan tulotasoon sekä rakennuksen ja/tai kiinteistön arvoon.
“Selvitysmies on kiinnittänyt huomionsa olennaisiin asioihin, jotka vastaavat sitä, mitä yleisessä keskustelussa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanosta on käyty. Täytäntöönpanoasetuksen valmistelu käynnistetään ympäristöministeriössä selvitysmiehen esittämien suuntaviivojen mukaisesti”, Lehtomäki toteaa.
Tarasti korosti selvityksessään tarvetta kohdentaa lisää voimavaroja kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan. Hänen mukaansa neuvojien tulisi tehdä kotikäyntejä. Neuvonnan järjestäjinä voisivat toimia vesiensuojelusta kiinnostuneet järjestöt, jotka saisivat toimintaansa valtion avustusta.
“On tärkeää muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä tapaa järjestää kiinteistöjen jätevesien käsittely. Valittu ratkaisu riippuu olennaisesti kyseisen kiinteistön jätevesien määrästä sekä siitä, missä kiinteistö sijaitsee”, Lehtomäki sanoo. Lehtomäki korosti vielä, että kuivakäymälä on mökkiläisille riittävä ratkaisu.