Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy

Etsi sivuilta:

Lautanen tyhjäksi on yhtä tehokas ympäristöteko kuin ilmastomyötäiset ruokavalinnat

Ruotsalaistutkimuksen mukaan ruuan haaskauksella on yhtä suuri ympäristöjalanjälki kuin naudanlihalla. Jos kaikki ruotsalaiset vaihtaisivat naudanlihan kokonaan sian tai siipikarjan lihaan, pienenisi kasvihuonekaasujen päästö viisi prosenttia. Sama vaikutus saataisiin lopettamalla ylensyönti ja ruuan haaskaus.
Jos ihmiset hankkisivat ja söisivät vain tarvitsemansa määrän ruokaa, aiheutuvat ympäristösäästöt tulisivat pääasiassa lihansyönnin vähenemisestä, mutta myös makeiden juomien, makeisten ja naposteltavan käytön pienenemisestä. Herkkutuotteiden ilmastovaikutus on suhteellisen suuri, raportti osoitti.
Ruotsin maatalousviraston Jordbruksverketin teettämässä tutkimuksessa analysoitiin kulutusmallien avulla, mikä vaikutus maataloustuotteiden kulutuksella on kasvihuonekaasujen ja kasviravinteiden päästöihin sekä maaseutumaisemaan. Tutkimuksen toteutti Institutet för Livsmedel och Bioteknik SIK.
Naudan, broilerin, lampaan ja sian lihan kulutus muodostavat kymmenen prosenttia ruotsalaisen kuluttajan kaikista ilmastoon vaikuttavista päästöistä. Erityisesti naudat ja lampaat vaikuttavat ilmastoon.
Raportissa huomautetaan kuitenkin, että näiden eläinlajien ja muiden ympäristötavoitteiden välillä on voimakas ja tärkeä yhteys. Laiduntavat eläimet esimerkiksi ovat edellytys sille, että tietyt kulttuurimaisemat ja niitä tarvitsevat kasvit ja eläimet säilyvät.
Ilmastonäkökohdasta ei ole itsestään selvää, että lähiruoka olisi aina kaukana tuotettua parempi ratkaisu. Sama koskee luomu- ja tavanomaista ruokaa, raportissa todetaan.
Ilmastolle on edullisempaa syödä lähellä tuotettuja kauden vihanneksia, marjoja ja hedelmiä kuin maahantuotuja vastineita, mutta näiden kahden vaihtoehdon ero oli vertailussa varsin pieni. Riisin vaihtaminen kotimaiseen perunaan tai vehnään keventäisi kasvihuonekaasukuormaa, mutta samalla kulutuksen muutos kotiuttaisi ympäristökuormitusta ulkomailta kotimaahan, kun kotimainen tuotanto kasvaisi.
Yhden ihmisen kulutustottumusten muutoksella on vain pieni vaikutus maailmanlaajuisiin kulutuskuvioihin. Jos moni muuttaa ruokavalintojaan, voivat ruuan ympäristövaikutukset keventyä. Jos kukaan ei muuta mitään, kasvaa ruuan ympäristöjalanjälki väistämättä, raportti vetää yhteen. (Ruokatieto)

Elintarvike ja Terveys -lehti
Puh. (02) 630 4920
Ympäristö ja Terveys-lehti
Puh. (02) 630 4900
Gallen-Kallelankatu 8
28100 PORI

Fax. (02) 630 4939
Toimitus/päätoimittaja
Tapio Välikylä
(02) 630 4900
0400 593 273
Toimitussihteeri
Tanja Lohiranta
(02) 630 4940
044 526 6552
Markkinointi
Eija Lindroos
(02) 630 4935
040 511 6005
Toimisto
Eevastiina Veneranta
(02) 630 4900 / (02) 630 4920
040 745 1491
Email: etunimi.sukunimi@ymparistojaterveys.fi tai etunimi.sukunimi@elintarvikejaterveys.fi