Archive for Maaliskuu, 2010

Salaattipöytien tarjonta heikkolaatuista

Lahden terveysvalvonta teki laajan valvontaiskun ravintoloihin ja kauppoihin Lahden seudulla viime syksynä. Iskun tulos oli murskaava: yli puolet noutopöytien salaateista ja kauppojen itse valmistamista salaattiannoksista olivat laadultaan välttäviä tai huonoja. Asiasta kertoo Etelä-Suomen Sanomat.
Lehden mukaan salaateista löydettiin korkeita pitoisuuksia enterobakteereita, jotka ovat seurausta siitä, että salaatteja säilytetään pitkään liian lämpimässä.
Lisäksi salaateista löydettiin myös hiivoja ja homeita. Lisäksi joistakin annoksista löytyi apatogeenisia bakteereita, jotka saattavat aiheuttaa ruokamyrkytysoireita.
- Ei tulosta voi hyväksi kehua, toteaa Etelä-Suomen Sanomissa Lahden kaupungin johtava terveystarkastaja Vesa Härkönen.
Näytteitä otettiin 22 kaupasta ja 60 ravintolasta Lahdessa, Heinolassa ja Hartolassa.

Elintarviketurvallisuudesta selonteko eduskunnalle

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle selonteon elintarviketurvallisuudesta. Selonteossa on asetettu elintarviketurvallisuustavoitteet vuosille 2010-2014 ja salmonellabakteerin suotuisan suojatason arvo. Elintarviketurvallisuutta on tarkasteltu koko elintarvikeketjun näkökulmasta.

Elintarvikkeiden kemiallisesta turvallisuudesta selonteko nostaa esille neljä aineryhmää, joiden saanti suomalaisessa väestössä on lähellä kansainvälisesti arvioituja päivittäisen enimmäismäärän ohjearvoja. Aineet ovat ympäristömyrkyt dioksiini ja PCB, homemyrkyt T2 ja HT2, vettä hylkivänä aineena käytetty PFOS sekä raskasmetallit elohopea, kadmium ja arseeni. Näiden aineiden saantiin on selonteon mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
Selonteossa tuodaan esiin myös ravintolisien lisääntyneen käytön vaikutukset. Erityisesti ulkomailta verkkokaupan kautta tilattavat ravintolisät voivat sisältää kiellettyjä aineita eikä niiden käyttöohjeiden lainmukaisuutta voida aina todentaa.

Mikrobiologisista elintarviketurvallisuustekijöistä merkittävämpiä ovat eläimistä ihmisiin tarttuvat taudit eli zoonoosit. Eniten tilastoituja sairastapauksia aiheuttavat kampylo-, salmonella- ja yersiniabakteerit. Valtaosa kampylobakteeri- ja salmonellasairastumisista liiittyy ulkomaan matkailuun tai ulkomailta tuotuihin elintarvikkeisiin.

Huomiota on myös kiinnitettävä listeria- ja EHEC-bakteereihin, sillä niiden aiheuttamat tautitapaukset ovat vakavia. Norovirukset ovat tulleet esiin uutena ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden aiheuttajana 2000-luvulla. Tuoreet kasvikset ovat aiempaa useammin ruokamyrkytysten aiheuttajana. Virusten leviämisen ehkäisemiseksi huomiota on kiinnitettävä elintarvikkeita käsittelevien henkilöiden hygieniataitoihin.

Selonteossa ehdotetaan asetettavaksi ensimmäinen suotuisan suojatason arvo eli ALOP-arvo salmonellalle. ALOP-arvon asettaminen perustuu Maailman kauppajärjestön WTO:n hyväksymään sopimukseen. ALOP-arvo on poliittisesti päätettävä hyväksyttävä suojataso, jonka pohjalta valtio voi määrittää riskinhallintatoimensa, mukaan lukien tuontielintarvikkeisiin ja -rehuihin kohdistuvat toimet. ALOP-arvoksi ehdotetaan korkeintaan kuutta kotimaassa saaduksi raportoitua salmonellatartuntaa 100 000 henkeä kohden vuodessa. Taso vastaa nykyistä vallitsevaa tasoa eikä siten edellytä kansallisten salmonellavalvontaohjelmien tiukentamista. Kasvisten ja tuontielintarvikkeiden salmonellaseurantaa olisi tehostettava.

Selonteossa asetetaan 22 tavoitetta elintarviketurvallisuudelle vuosina 2010-2014. Tavoitteet liittyvät elintarvikkeiden turvallisuuden varmentamiseen, terveellisen ravitsemuksen edistämiseen sekä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin parantamiseen. Kyseessä on järjestyksessä toinen elintarviketurvallisuusselonteko. Ensimmäisen selonteon valtioneuvosto antoi vuonna 2006.

Päiväysmerkintöjen ero on edelleen epäselvä kuluttajille

Suomalaisten tietoisuus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä ja valituskanavista on parantunut. Viime vuonna toteutetulla ”Tuoreet kasvot” -pakkausmerkintäkampanjalla on ollut myönteinen vaikutus tietoihin. Suomalaisten kuluttajien käsityksiä pakkausmerkinnöistä selvitti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimeksiannosta Taloustutkimus Oy vuoden 2008 lopussa sekä vuoden 2010 alussa.

Seurantatutkimuksen mukaan suomalaiset lukevat aiempaa yleisemmin pakkausmerkintöjä. Entistä useammin pakkauksesta etsitään päiväysmerkintöjä, koostumustietoja ja alkuperätietoja.
Huolestuttavan moni kuluttaja uskoo yhä, että elintarvikkeita voi syödä myös viimeisen käyttöpäivän jälkeen.

”Parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkintöjen ero ei ole selvinnyt kuluttajille – huolimatta siitä, että niiden eroja selvitettiin näkyvästi kampanjavuoden aikana. Niiden kuluttajien osuus, joiden mielestä elintarvikkeita voi syödä ”parasta ennen” -päivän jälkeen, oli kylläkin hieman suurempi kuin vuotta aiemmin.