Etsi sivuilta:

Uutisarkisto

Ikä- ja tulorajaharkintaa esitetään hajajätevesien käsittelyn tehostamisvaatimukselle

Tiistai, Joulukuu 15th, 2009

Oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin mukaan jätevesijärjestelmien tehostamista voitaisiin lykätä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten ja vähävaraisten kohdalla. Tarastin mukaan myös kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan tarvitaan lisää voimavaroja. Hän ehdottaa, että nykyisiä taloudellisia tukia kehitetään ja lisäksi järjestöille tarjottaisiin taloudellista avustusta neuvonnan antamiseksi. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen kutsuma selvitysmies Tarasti luovutti 14.12. raporttinsa ympäristöministeriölle. Tarastin tehtävänä oli selvittää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa ja siinä ilmenneitä ongelmia sekä löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi.
Tarasti toteaa selvityksessään, että jätevesien käsittelystä ei ole syytä tinkiä, mutta nykyisten säännösten toimeenpanoa tulisi selkeyttää. Selvitysmies ehdottaa toimeenpanon ohjaamiseksi neljää uutta säännöstä, joiden pohjalta annettaisiin uusi toimeenpanoa ohjaava asetus.
Hän esittää muun muassa, että yli että kiinteistöllä pysyvästi asuvilta yli 70-vuotiailta ei vaadittaisi uusia toimenpiteitä, vaan ne jäisivät seuraavien sukupolvien kustannettaviksi. Alueilla, joille yhteisen viemäriverkon rakentaminen aloitetaan ennen vuotta 2018, ei tarvitsisi ryhtyä asetuksen edellyttämiin jätevesien käsittelyn tehostamistoimiin.
Jos kiinteistöllä vaadittavat toimet ovat kohtuuttomia joko kalleutensa tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden takia, kiinteistönhaltija voisi tehdä asiasta perustellun ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella hän saisi kiinteistönsä jätevesien käsittelyvaatimusten täyttämiseksi neljän vuoden lykkäyksen. Vaadittavien toimien kalleus riippuisi niiden suhteesta kiinteistön haltijan tulotasoon sekä rakennuksen ja/tai kiinteistön arvoon.
“Selvitysmies on kiinnittänyt huomionsa olennaisiin asioihin, jotka vastaavat sitä, mitä yleisessä keskustelussa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanosta on käyty. Täytäntöönpanoasetuksen valmistelu käynnistetään ympäristöministeriössä selvitysmiehen esittämien suuntaviivojen mukaisesti”, Lehtomäki toteaa.
Tarasti korosti selvityksessään tarvetta kohdentaa lisää voimavaroja kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan. Hänen mukaansa neuvojien tulisi tehdä kotikäyntejä. Neuvonnan järjestäjinä voisivat toimia vesiensuojelusta kiinnostuneet järjestöt, jotka saisivat toimintaansa valtion avustusta.
“On tärkeää muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä tapaa järjestää kiinteistöjen jätevesien käsittely. Valittu ratkaisu riippuu olennaisesti kyseisen kiinteistön jätevesien määrästä sekä siitä, missä kiinteistö sijaitsee”, Lehtomäki sanoo. Lehtomäki korosti vielä, että kuivakäymälä on mökkiläisille riittävä ratkaisu.

Tuoteturvallisuuden valvonta Tukesiin

Torstai, Lokakuu 15th, 2009

Tuoteturvallisuuden valvontaan liittyvät tehtävät siirtyvät vuodenvaihteessa Kuluttajavirastosta Turvatekniikan keskuksen Tukesin hoidettaviksi. Siirron tavoitteena on, että tuotevalvontaan liittyvän asiakaspalvelun saa jatkossa yhdeltä viranomaiselta. Muutos myös vahvistaa Turvatekniikan keskuksen roolia valvontaviranomaisena. Ehdotettu muutos ei vaikuta tuoteturvallisuuden valvontaan eikä toiminnanharjoittajien vastuisiin ja velvollisuuksiin.

Arktisen luonnon muutos ennakoi maapallon luonnon tulevaisuutta

Tiistai, Syyskuu 8th, 2009

Ilmastonmuutos etenee arktisilla alueilla nopeammin kuin missään muussa maapallon kolkassa. Helsingin yliopiston tutkijat ovat osallistuneet kahteen uuteen tutkimukseen, jotka osoittavat muutosten olevan hämmästyttävän nopeita. Monet arktisten alueiden alkuperäiset lajit ovat vaarassa, kun lämpenemisen myötä pohjoiseen siirtyvät tulokaslajit valtaavat niiden elintilaa.
Tällä viikolla arvostetussa Science-lehdessä ilmestyy 25 arktiseen ekologiaan erikoistuneen tutkijan yhteisartikkeli. Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan tutkija Olivier Gilg on yksi Penn Staten yliopiston professori Eric Postin johdolla kirjoitetun artikkelin kirjoittajista.
Artikkelissa esitetyt tutkimustulokset osoittavat, että arktinen ekosysteemi on kokenut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valtavia muutoksia. Muutokset vaikuttavat luonnon ihmiselle tarjoamiin ekosysteemipalveluihin monella tasolla: vaikutukset ulottuvat luonnonvarojen riittävyyteen, ruuan tuotantoon, ilmaston lämpötilaan ja aiheuttavat maisemallisia muutoksia. Pohjoisen luonnon muutokset voi tulkita ennakkovaroitukseksi siitä mitä tuleman pitää kaikilla leveysasteilla.
Tulokset osoittavat, että kevät on aikaistunut huomattavasti. Kasvien kukinta- ja pölytyskausi alkaa jopa 20 vuorokautta aikaisemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Petoeläimet ovat vaikeuksissa, sillä ravintoa on nyt tarjolla liian aikaisin suhteessa muutoin suotuisaan pesimisaikaan. Monien hyönteisten esiintymisalueet ovat siirtyneet yhä pohjoisemmaksi.
Esimerkiksi hallamittarit ovat pohjoiseen muuttonsa jälkeen tuhonneet suuria koivikkoalueita Lapissa. Uusille alueille tunkeutuvat lajit saattavat syrjäyttää alueen alkuperäiset lajit – näin on käymässä kettujen jalkoihin jääville naaleille.
Jäälokit, norpat, jääkarhut ja sarvivalaat ovat esimerkkejä lajeista, joilla on suppea levinneisyys ja erikoistuneet ruokailutottumukset – nämä lajit kärsivät muutoksista ensimmäisenä. Ne tarvitsevat meren jäätä lisääntyäkseen ja suojautuakseen pedoilta.

Julkaisu ilmastonmuutoksen epäsuorista vaikutuksista

Ilmastonmuutoksella on myös epäsuoria vaikutuksia, jotka ilmenevät lajien välisissä vuorovaikutuksissa. Olivier Gilg ja akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta ovat tutkineet yhdessä Freiburgin yliopiston tutkija Benoît Sittlerin kanssa kaulussopulikantojen aiemmin syklisen kannanvaihtelun hiipumista Grönlannissa. Tulokset julkaistaan loppuvuodesta Global Change Biology -lehdessä.
Tutkijat osoittivat matemaattisten mallien avulla, että lumen aikaistunut sulaminen selittää kaulussopulien kannanvaihtelun dramaattisen muutoksen: sopulit eivät lisäänny entistä vauhtia, ja ne ovat myös helpompia saaliita pedoille. Lisäksi jäiset talvisateet muodostavat lumen pinnalle kovan kuoren, jonka vuoksi sopulit eivät löydä ruokaa tundralta entiseen tapaan.

Syanobakteerien eli sinilevien terveysriski syytä muistaa

Maanantai, Elokuu 10th, 2009

Myrkylliset levät ovat riski erityisesti lapsille, lemmikeille ja muille kotieläimille. Sinilevämyrkkyjen terveysriski on suurimmillaan, kun leväpitoista myrkyllistä vettä joutuu ruuansulatuselimistöön. Lapset voivat uidessaan niellä vettä ja esimerkiksi koirat juovat vettä rantavedessä leikkiessään. Nielty sinileväpitoinen vesi voi aiheuttaa myrkytysoireita. Muita mahdollisia oireita ovat ihon ärtyminen, silmien kirvely, nuhainen olo ja lihaskivut.
Erityisesti lasten vanhempien ja lemmikinomistajien on syytä seurata rannan ja rantaveden tilaa pitkin päivää, sillä levätilanne voi muuttua nopeasti. Esimerkiksi tuuli voi kerryttää levää rantaveteen lyhyessä ajassa.
Asia on ajankohtainen, sillä sinilevää on nyt monin paikoin. Jos sinilevää on vähän, levät näkyvät vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä hippusina tai tikkuina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon. Kun levää on runsaasti, vesi on vihertävää tai kellanvihreää ja muistuttaa maalia tai hernerokkaa veden pinnassa tai rannassa.
Uimista selvästi sinileväpitoisessa vedessä tulee välttää, eikä etenkään lapsia tai kotieläimiä pidä päästää veteen eikä rantaan. Vähäiset levämäärät eivät estä uimista, mutta silloinkin pitää kiinnittää huomiota siihen, että vettä ei niellä. Jos epäilee että vedessä on sinilevää, kannattaa uimisen jälkeen käydä suihkussa, mikäli mahdollista. Sinileväpitoista vettä ei pidä käyttää talous- tai löylyvetenä.

DRY TOILET 2009

Torstai, Elokuu 6th, 2009

Kolmas kuivakäymäläkonferenssi 12.-15.8.2009 Tampereella
Käymäläseura Huussi (KSH ry.) järjestää elokuussa kolmannen kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin DT2009 Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY).
Sisällön ja käytännön toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen ylipiston ja Tampereen yliopiston kanssa.
Kansalaisjärjestö KSH ry. vastaa tapahtuman taloudesta.
Konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein, edelliset vuosina 2003 (Tampereen yliopisto) ja 2006 (Tampereen ammattikorkeakoulu).
Huussi tarpeeseen maailmalla
Englanninkielinen DT2009 -konferenssi tarkastelee YK:n sanitaatiovuoden 2008 saavutuksia, erityisesti sitä, miten erityyppiset kuivakäymäläratkaisut mahdollistavat vuosituhattavoitteita. Painopisteinä ovat käymälöihin ja käymäläjätösten käsittelyyn liittyvät terveellisyys- ja turvallisuuskysymykset, sekä sanitaation järjestäminen kriisialueilla. Myös kuivakäymälöiden tekninen kehitys maailmalla saa huomiota.
DT2009 -konferenssi syventyy kehitysmaiden ongelmiin. Maailmassa on yhä yli 2 miljardia ihmistä vailla asiallista käymälää eikä YK:n vuosituhattavoitteen mukainen ongelman puolittaminen toteudu, ellei vielä jotain tehdä.
DT2009 on jälleen erittäin kansainvälinen tapahtuma. Luennoitsijoita ja osallistujia on tulossa yli 40 maasta. Pääpuhujat ovat Meksikosta, Intiasta, Norjasta ja Saksasta.

Tarkempi ohjelma, hinnat ja ilmoittautuminen
www.drytoilet.org/dt2009

Suomi-huussi muuttaa sisälle
DT -tapahtuman suomenkielinen Suomi -päivä torstaina 13.8. esittelee maamme haja-asutuksen jätevesihuoltoa ja kuivakäymäläratkaisuja. Laitenäyttelyssä esitellään konferenssivieraille ja yleisölle Suomessa myytävät mallit.
Suomi-päivän teema on kuivakäymälän rakentaminen lämpimiin sisätiloihin, otsikolla Huussi muuttaa sisälle. Päivän avataan kuivakäymälän ostajan profiloinnilla. Raha vai asenteetko ratkaisevat, vai viranomaismääräykset?
Päivän mittaan paneudutaan seikkoihin, joita tulee huomioida rakennettaessa ja käytettäessä kuivakäymälää sisätiloissa. Teemaa valotetaan kokemuksin ja esimerkein sekä laitekohtaisten esittelyjen avulla.

Toinen Suomi-torstain aiheista on luontopolkujen ja luonnonsuojelualueiden käymäläratkaisut ja käymälätuotteiden käsittely suojelualueilla.

Tarkempi ohjelma, hinnat ja ilmoittautuminen

http://www.huussi.net/tapahtumat/index.html

Hallitus poistaisi vaikutukseltaan pienet hankkeet ympäristölupamenettelyn piiristä

Torstai, Kesäkuu 11th, 2009

Hallitus on esittänyt, että ympäristövaikutuksiltaan pienet ja naapurustolle vähämerkitykselliset hankkeet siirretään ympäristöluvan piiristä kevyemmän rekisteröinnin piiriin. Samalla ympäristölupajärjestelmää tehostetaan lisäämällä yleistä normiohjausta. Muutos tulisi todennäköisesti voimaan vuoden 2010 alusta.
Hallituksen esityksen mukaan polttoaineteholtaan alle 20 megawatin ja osa alle 50 megawatin energiatuotantolaitoksista, asfalttiasemat, polttoaineasemat tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävät toiminnot eivät tarvitsisi enää ympäristölupaa. Toimialat ovat laitosmäärältään suuria ja tekniikaltaan usein standardinomaisia, mutta muodostavat merkittävän osan kuntien lupapäätöksistä. Ympäristölupien tarkastelu on osoittanut, että aloilla lupapäätökset ovat jo nykyisin melko samankaltaisia.
Lupamenettelyn sijaan näiden alojen laitoksille säädetään valtioneuvoston asetuksella ympäristönsuojeluvaatimusten vähimmäistaso. Vaatimuksia asetetaan muun muassa päästöille ja niiden rajoittamiselle, toiminnan muille teknisille vaatimuksille ja toiminnan seurannalle. Jos laitos sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, vaarantaa Natura-aluetta tai aiheuttaa kohtuutonta rasitusta naapurustossa, se säilyisi lupamenettelyn piirissä.
Käytännössä menettely vähentää pienten ja keskisuurten yritysten sekä viranomaisten hallinnollista taakkaa, yhtenäistää laitoksilta edellytettäviä vaatimuksia sekä parantaa vaatimusten ennakoitavuutta. Ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat, että laitoksissa noudatetaan säädettyjä vaatimuksia.

Jälkivalvonnan lisääminen kuormittaa lähinnä kuntia. Toisaalta rekisteröintimenettely yhdessä valtioneuvoston asetusten soveltamisen kanssa vapauttaa kunnissa lupakäsittelyn voimavaroja, joita voidaan suunnata valvontaan.

Pohjavesitieto verkossa

Keskiviikko, Huhtikuu 29th, 2009

Noin 60 prosenttia vesihuoltolaitoksista käyttää raakavetenään joko pohjavettä tai tekopohjavettä, ja haja-asutusalueilla oma kaivo on yleisin talousveden lähde. Vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden uusiutuvasta vesimäärästä käytetään jo tällä hetkellä noin neljäsosa. Ajantasaistettu opas Suomen pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta on julkaistu ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Opas on tietopaketti kaikille pohjavesialueilla toimiville, pohjavettä käyttäville sekä pohjavedestä, sen käytöstä ja suojelusta kiinnostuneille.

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus selvittää, mitkä alueet ovat vedenhankintaan sopivimmat, mutta se palvelee myös pohjaveden suojelua ja vesienhoitoa. Suomessa on yhteensä noin 6300 pohjavesialuetta, joista vesihuoltolaitosten vedenhankintakäytössä on hieman alle 2300 ja ne kuuluvat vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin eli luokkaan I. Yhteisvedenhankintakäyttöön soveltuvia, luokkaan II kuuluvia, pohjavesialueita on noin 1500. Noin 2500 pohjavesialueen luokka on III eli muut pohjavesialueet ja niiden vedenhankintakelpoisuuden selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.

Lisätutkimusten perusteella pohjavesialueiden luokitukseen ja rajauksiin voi tulla muutoksia. Lisätutkimuksia tehdään myös tänä vuonna käynnistyneessä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishankkeessa kustannustehokkaampien menetelmien löytämiseksi pohjavesialueiden rajaustarkistuksissa.

Oppaan avulla löytyvät kaikki Suomen pohjavesialueet asiantuntijoille suunnatusta OIVA-tietojärjestelmästä, joka on maksuton ja kaikille avoin. Alueelliset ympäristökeskukset, jotka vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta, noudattavat toiminnassaan oppaassa esitettyjä periaatteita.

Oppaaseen on koottu tietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta, pohjavettä koskevasta lainsäädännöstä sekä pohjavesialuetiedon käytöstä eri tarkoituksissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty pohjavesialuerajauksien ja luokituksen muutoksiin sekä muutostilanteisiin liittyvään hyvän tiedottamisen käytäntöihin. Oppaassa on esitelty myös POVET-pohjavesitietojärjestelmää, jonka tietoja saa ympäristöhallinnon nettisivujen ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVAn kautta.

Opas on koottu maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön ohjauksessa Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten yhteistyönä SYKEssä. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus on ollut alueellisten ympäristökeskusten pitkäjänteistä työtä aina 1970-luvulta alkaen.

Vierasesineet elintarvikkeissa

Maanantai, Huhtikuu 6th, 2009

Yksittäisiä kuluttajavalituksia vierasesineistä, myös epäillyistä lasinsiruista, on tullut lisääntyneen julkisuuden myötä viime päivinä. Kaikki nämä epäilyt käsitellään kauppojen, valmistajien ja paikallisten viranomaisten yhteistyönä. Mikäli tuotteessa todetaan lasinsiruja, paikallinen terveydensuojeluviranomainen siirtää asian käsittelyn poliisiviranomaiselle. Näin on tehty esimerkiksi Lapualla kuluttajan pakastevihanneksiin liittyvän valituksen osalta.

Yksittäisten tuotevirheiden, kuten tuotteesta löytyvien vierasesineiden osalta, kuluttajien tulee olla yhteydessä myymälään, josta tuote on ostettu, ja palauttaa sinne tuote ja/tai pakkaus sekä mahdolliset löydetyt esineet. Tuotevirheestä voi myös ilmoittaa oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Näiden yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/palautetta_elintarvikkeista

Elintarvikkeissa voi satunnaisesti olla sinne kuulumattomia vierasesineitä. Tavallisimpia näistä ovat luunsirut tai kivenmuruset, mutta tuotteesta, sen raaka-aineista ja tuotantotavasta riippuen esineet vaihtelevat. Vierasainelöydökset ovat kuitenkin harvinaisia ja lähes poikkeuksetta yksittäiseen tuotteeseen tai tuote-erään rajoittuvia.

Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluelaki eduskuntaan

Maanantai, Huhtikuu 6th, 2009

Hallitus esittää lakia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta. Esityksessä ehdotetaan, että kunnan, joka ei kykene suoriutumaan ympäristöterveydenhuollon tehtävistä yksin, tulisi kuulua yhteistoiminta-alueeseen. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissään vähintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla tulisi järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut. Yhteistoiminta-alueella tarkoitetaan useamman kunnan muodostamaa aluetta.
Esityksen mukaan valtioneuvosto päättäisi kuntaa, asianomaista lääninhallitusta ja yhteistoiminta-aluetta kuultuaan kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen, ellei päätöstä ole tehty vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtioneuvosto tekisi tarvittavat päätökset kuntien kuulumisesta yhteistoiminta-alueisiin viimeistään 30. kesäkuuta 2011.
Valtioneuvosto voisi päättää kunnan yhteistoiminta-alueeseen kuulumisen lisäksi kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös yhteistoiminnan ehdoista on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat sopivat toisin.
Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden on aloitettava toimintansa viimeistään 1. tammikuuta 2013.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.
Esitys tehostaisi ympäristöterveydenhuollon valvonnan järjestämistä. Uudistuksella pyritään viranhaltijoiden erikoistumiseen ja valvontaa koskevan johtamisen selkeyttämiseen. Tarkoituksena on rationalisoida valvonnan toimeenpanoa siten että nykyisilläkin valvontaresursseilla voidaan varmistaa tehokas ympäristöterveydenhuollon toimeenpano. Uudistuksella voidaan hillitä valvonnan kustannusten kasvua.
Kunnat ovat vapaaehtoisesti muodostaneet ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ja niitä on tällä hetkellä 135. Näistä noin 30 yhteistoiminta-aluetta täyttää 10 henkilötyövuoden vähimmäisvaatimuksen. Uudistuksen myötä muodostettaisiin noin 20-30 yhteistoiminta-aluetta, joista noin puolessa tarvittaisiin valtioneuvoston päätösvallan käyttöä.
Ehdotettu uudistus koskisi noin 200-300 kunnallista viranhaltijaa tai työntekijää.
Laki liittyy ympäristöterveydenhuollon uudistukseen, jonka tavoitteena on koota valvonta suurempiin seudullisiin yksiköihin. Suuremmat yksiköt mahdollistavat paremmin resurssien kokoamisen ja valvontahenkilöstön erikoistumisen.

Öljy on myrkkyä eläimistölle

Maanantai, Maaliskuu 30th, 2009

Naantalin satamassa ja Turun-Naantalin syväväylällä Airistolta aina Ahvenanmaalle saakka eilen havaittu öljy on kevyttä polttoöljyä. Öljy on levittäytynyt ohueksi kalvoksi veden pinnalle, ja näin kylmällä säällä se haihtuu hitaasti. Öljystä aiheutunee jonkin verran hajuhaittaa, mutta toisaalta haju on merkki haihtumisesta. Auringonpaiste nopeuttaa haihtumista.
Öljy on myrkkyä rannikkoalueen eläimistölle ja vahinko sattui erityisen huonoon aikaan, sillä lintujen muutto on juuri käsillä. Öljy tasoittaa laineita ja linnut laskeutuvat valitettavasti mielellään öljytylle veden pinnalle. Valmiustilaa lintujen puhdistamisoperaation aloittamiseksi on nostettu. Yksittäiset tahriintuneet linnut voidaan toimittaa Turun kaupungin eläinhoitolaan. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyyntyneiden lintujen puhdistamiseen tarkoitettu pesu- ja hoitoyksikkö saadaan paikalle tarvittaessa. Myös WWF on tarjonnut apuaan.
Kevyt polttoöljy ei ole lintujen kannalta yhtä vaarallista kuin raskas, mutta vaikuttaa kuitenkin lintujen lämpösäätelyyn ja vaurioittaa sulkapeitteen vedenhylkivyyttä. Linnut voivat myös sukiessaan saada myrkkyä elimistöönsä. Naantalissa on Ukko-Pekan sillan vierellä talvehtinut satoja sinisorsia, kymmeniä nokikanoja ja isokoskeloita, telkkiä ja tukkasotkia. Nämä linnut ovat kuitenkin tällä hetkellä puhtaita. Airistolla öljypäästöistä voi olla haittaa meri- ja harmaalokki -kolonioille ja pesimäluodoille.
Todennäköistä on, että öljyä ajautuu ja kertyy jonkin verran luonnonrannoille ja mökkirannoille. Öljy on luonnossa myrkky, joka haittaa koko rantaeliöstöä. Haitan suuruus ilmenee vasta, kun saadaan tietoa siitä, miten paljon öljyä on rannoille kertynyt.