Etsi sivuilta:

Uutisarkisto

Suomenlahdelle on syntymässä happikato

Torstai, Maaliskuu 26th, 2009

Merentutkimusalus Aranda tutki Suomenlahden avomerialuetta Hangosta Haapasaareen, erityisesti tutkittiin Suomenlahden suola-, happi- ja ravinnepitoisuuksia sekä kartoitettiin kampamaneettien esiintymistä.
Varsinaiselta Itämereltä on työntynyt suolaista vettä Suomenlahden syvänteisiin aina Loviisan edustalle saakka. Pohjanläheinen suolapitoisuus on noussut tammikuuhun verrattuna 2─2,5 promillea, jonka seurauksena Suomenlahdelle on syntynyt pohjan ja pinnan läheiset vesikerrokset. Suolapitoisuuden aiheuttama vesikerroksien tiheyserot estävät niitä sekoittumasta, jolloin happi vähitellen kuluu loppuun pohjanläheisestä vesikerroksesta.
Suomenlahden ravinnepitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta pohjanläheisen vesimassan fosfaattipitoisuuksien kasvua.
Kampamaneetteja löytyi nyt vähemmän kuin tammikuussa. Niitä tavattiin ensimmäistä kertaa myös itäiseltä Suomenlahdelta Haapasaaren edustalta. Suolapitoisuuden kasvu on luultavasti mahdollistanut kampamaneettien leviämisen idemmäksi Suomenlahdella. Kampamaneetteja kerättiin laboratorio- ja kasvatuskokeita varten.

Salmonella varmistunut 29 tilalla

Maanantai, Maaliskuu 23rd, 2009

Viikonlopun aikana salmonellanäytteistä paljastui neljä uutta tartuntaa munintakanatiloilla sekä neljä sikatiloilla. Kaikkiaan Salmonella Tennessee -tartunta on nyt varmistunut 29 tilalla. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan sekä uloste- että rehunäytteiden tuloksista oli maanantaihin mennessä valmistunut noin puolet. Evira tutkii tilat, joille on toimitettu 12.12.2008 jälkeen Rehuraision Raision tehtaan linjalla 7 valmistettuja rehuja.

Salmonellaepidemiaan liittyen tutkitaan yhteensä noin 770 munintakanalan ja sikalan näytteet. Kaikilta tiloilta otetaan näytteet eläinten rehusta ja eläinten ulosteista.

Osa näytteistä tutkitaan Evirassa ja osa paikallisissa laboratorioissa. Salmonellamääritys kestää vähintään viikon näytteen ottamisesta.

Järvien haitallisten leväkukintojen seuranta jatkuu

Torstai, Maaliskuu 19th, 2009

Haitallisten leväkukintojen seuranta sisävesillä ja merialueilla jatkuu ennallaan. Ympäristöministeriö selvittää kuluvan vuoden aikana, miten seurantaa voidaan uudistaa niin, että se palvelee paremmin kansalaisten tarpeita.
Sisävesien haitallisten leväkukintojen seuranta on jatkunut nykymuodossa 11 vuotta. Se on tarjonnut viikoittain alueellista ja valtakunnallista tietoa levätilanteesta ja edistänyt osaltaan vesiensuojelua. Havaintopaikkoja oli viime kesänä noin 270. Havaintojen tekemiseen ovat osallistuneet kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset, alueelliset ympäristökeskukset ja myös kansalaiset.
Haitallisten leväkukintojen seuranta on osa ympäristöhallinnon laajempaa leväseurantaa. Uuden ympäristön seurantaohjelman myötä säännölliseen näytteenottoon ja mittaukseen perustuvaa leväseurantaa lisätään, koska lainsäädäntö velvoittaa seuraamaan vesien tilaa entistä monipuolisemmin.
Sisävesien leväseurannat kuuluvat laajaan valtion ympäristöhallinnon seurantaohjelmaan. Ympäristöministeriö on päättänyt uudesta seurantaohjelmasta vuosille 2009-2012. Suurin muutos aiempaan verrattuna on, että valtakunnallinen ja 13 alueellista seurantaohjelmaa on yhdistetty ympäristöhallinnon yhteiseksi seurantaohjelmaksi.

Timo Tanninen YM:n luontoympäristöosaston ylijohtajaksi

Torstai, Helmikuu 26th, 2009

Valtioneuvosto on nimittänyt pääsihteeri, metsänhoitaja Timo Tannisen ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan 1.4.2009 lukien. Ylijohtaja toimii ministeriön luontoympäristöosaston päällikkönä. Ympäristöministeriön organisaatio muuttuu 1.3.2009, kun ministeriöön perustettu luontoympäristöosasto aloittaa toimintansa. Luontoympäristöosasto vastaa asioista, jotka koskevat luonnonsuojelua, maisemanhoitoa, luonnon virkistyskäyttöä, vesien- ja meriensuojelua, maa- ja metsätalouden sekä maaseudun ympäristönsuojelua ja ympäristövaikutusten arviointia. Timo Tanninen (51) on vuodesta 1998 lähtien toiminut Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen pääsihteerinä. Vuosina 1992 – 98 hän toimi Metsähallituksen luonnonsuojeluosastossa Etelärannikon puistoalueen aluejohtajana ja vuosina 1985 – 91 metsänhoitajana sekä vuosina 1984 – 85 Tammisaaren metsäopistossa (Ekenäs forstinstitut) metsänhoitajana.

K-ruokakauppojen asiakkaille uusi sähköinen palvelu ostosten terveellisyyden seurantaan

Maanantai, Helmikuu 16th, 2009

K-Plussa-asiakkaat saavat Ravintokoodi-palvelun käyttöönsä tästä päivästä alkaen. Sähköinen palvelu rekisteröi K-ruokakaupoissa tehdyt ostokset talouskohtaisesti, ja tarjoaa käyttäjilleen tietoa ja vinkkejä omien ruokaostosten sisältämistä ravitsemusarvoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan professori Pekka Puskan mukaan Ravintokoodi on merkittävä työkalu suomalaisten ruokatottumusten muuttamiseksi terveellisempään suuntaan.
Laatu ja vastuullisuus ovat K-ruokakauppojen toiminnan kulmakiviä. Konkreettisella tavalla vastuullisuus näkyy Pirkka-sarjassa, jossa on hyvin esillä mm. luomu- ja Reilun kaupan tuotteet. Pirkka-tuotteisiin lisättiin ensimmäisten joukossa kansainvälinen GDA-merkintä. Pirkka-tuotteiden terveellisyyttä on lisätty myös vähentämällä niiden sisältämän suolan, sokerin ja rasvan määrää systemaattisesti viime vuosina. Ravintokoodi puolestaan on hyvä esimerkki asiakkaille tarjottavista ruokavalion monipuolisuutta edistävistä palveluista. Ravintokoodi on herättänyt huomioita myös kansainvälisissä terveysfoorumeissa. Ruokakesko on ollut edelläkävijä asiakkaiden ostotietoja analysoivan ja sitä kautta ruokavalion monipuolisuuteen vaikuttavan sähköisen palvelun lanseeraamisessa.
Palvelun ehdoton vahvuus on sen helppous. Internetissä toimiva palvelu antaa yhdellä vilkaisulla oleellista tietoa taloudessa kulutettavan ruoan laadusta ja antaa hyviä vinkkejä esimerkiksi siitä, kuinka ruokavalion D-vitamiinin määrää voi nostaa.

Pienten elintarvikeyritysten valvonnassa kehitettävää

Keskiviikko, Helmikuu 11th, 2009

Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä kehittäisi pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten lainsäädäntöä ja valvontaa. Työryhmä luovutti eilen loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
Työryhmän raportissa keskeiset elintarvikealan pk-sektoriin vaikuttavat lainsäädännön ja valvonnan kehittämisehdotukset on jaettu kolmeen kokonaisuuteen ja 17 konkreettiseen ehdotukseen.
Ensimmäiseen kokonaisuuteen kuuluvat ongelmat liittyvät lainsäädännön vaatimuksiin ja elintarvikevalvontaan. Työryhmän mielestä vaatimuksia ja valvontaa sovellettaessa pitäisi ottaa toiminnan riskit nykyistä paremmin huomioon.
Työryhmä kaipasi selkeää tietoa laitosten uudelleenhyväksymisen vaatimuksista. Myös muista toimintaan liittyvistä vaatimuksista pitäisi työryhmän mukaan saada riittävän aikaisin ymmärrettävää tietoa. Omavalvontaan liittyvissä vaatimuksissa pitäisi ottaa huomioon pk-yritysten koko ja hyvä sisäinen tiedonkulku. Konditoriatuotteiden kuljetuksiin liittyviin lämpötilavaatimuksiin työryhmä kaipasi joustoa.
Toinen esille noussut kehittämiskokonaisuus on asiakasnäkökulman parempi huomioon ottaminen valvonnassa. Yrittäjät ovat kokeneet, että valvontahenkilöstön ammattitaidossa ja ajankäytössä on puutteita. Lisää työtä yrittäjille aiheuttavat eri viranomaisen samaan kohteeseen kohdistamat valvonnat ja päällekkäinen raportointi. Yritysten edustajat haluaisivat saada nykyistä helpommin tietoa muuttuvasta lainsäädännöstä ja neuvontaa lainsäädännön soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Työryhmän mielestä yhteistyötä yritysten ja viranomaisten välillä tulisi tehostaa.
Kolmas kehitettävä aihekokonaisuus liittyy teurastustoimintaan. Pienteurastamoissa lihantarkastusmaksu nousee yleensä suuremmaksi kuin suurissa teurastamoissa ja tarkastuksen taso saattaa vaihdella. Tähän työryhmä toivoo parannusta.
Työryhmä esittää pienteurastamojen teuraseläinmäärän rajan nostoa ja mahdollisuutta teurastaa eri eläinlajeja samassa teurastamossa. Työryhmän mielestä pitäisi selvittää, millä edellytyksillä lihantarkastukseen liittyviä tehtäviä voisivat hoitaa eläinlääkäreiden lisäksi myös muut asiaan koulutetut henkilöt. Teurastukseen liittyvät sivutuotevaatimukset työryhmä koki hankaliksi pienteurastamoissa.

Työryhmään kuului 15 elintarvikealan pk-sektorin edustajaa, joista puheenjohtajana toimi Janne Tolvi Kolatun juustolasta. Sihteereinä toimivat elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriön ja ylitarkastaja Mari Laihonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Ympäristöministeriö ei antanut lupaa Pieksämäen Ideaparkille

Perjantai, Helmikuu 6th, 2009

Ympäristöministeriön päätös kieltää Pieksämäelle suunnitellun Ideaparkin on saanut tyrmistyneen vastaanoton Etelä-Savossa. Ministeriöstä perustellaan luvan epäämistä sillä, että tämäntasoista rakentamista ei voida hyväksyä yhden kunnan yleiskaavalla vaan rakentamisen tulisi olla suunniteltu maakuntakaavassa.  Ympäristöministeriö jää nyt odottamaan Etelä-Savon maakuntakaavaa, jonka yhteydessä lupaa voidaan käsitellä uudelleen. Maakuntakaavaa käsitellään maakuntavaltuuston kokouksessa toukokuussa. Ideaparkin alueen osayleiskaavaan piti hakea poikkeuslupaa ministeriöstä, sillä kaavaluonnos ei ole tältä osin vahvistetun seutukaavan mukainen.

Suomen perhoset levittäytymässä pohjoisemmaksi

Torstai, Tammikuu 22nd, 2009

Suomen päiväperhoset ovat levittäytyneet lyhyessä ajassa ja maailmanlaajuisesti ennätyksellisen nopeasti kohti pohjoista. Perhosten levinneisyysalueen pohjoisreuna on keskimäärin siirtynyt noin vuosikymmenessä 60 kilometriä pohjoisemmaksi. Kolme lajia oli levittäytynyt jopa yli 300 km pohjoisemmaksi. Tämä käy ilmi Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kansainvälisessä julkaisusarjassa juuri ilmestyneessä artikkelissa.
Artikkeli on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston ja Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin kanssa hyödyntäen valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa kerättyjä havaintoja. Siinä käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen perhoslajistoon ja se on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Global Change Biology –julkaisusarjassa. Suomen perhosten levinneisyyttä tutkittiin kahden tutkimusjakson, vuosien 1992-1996 ja vuosien 2000-2004 välillä. Samaan aikaan vuosittaiset lämpösumman kertymät ovat siirtyneet maassamme 200-300 kilometriä pohjoista kohti. Nopeimmin reagoivat perhoslajit ovat pysyneet muutoksessa mukana, mutta useimmat lajit eivät ole tähän pystyneet.
Perhosten lajiominaisuudet selittävät hyvin tutkimuksissa havaitut levinneisyysalueiden muutokset: voimakkaasti liikkuvat perhoslajit, jotka elävät metsänreunoissa ja käyttävät puuvartisia kasveja ravintonaan toukkavaiheessa, ovat levinneet voimakkaimmin. Niityillä elävät perhoset ovat siirtyneet pohjoista kohti selvästi metsänreunalajeja vähemmän. Lajien suojelun kannalta huolestuttavaa on, että uhanalaisiksi luokitellut perhoset eivät ole siirtyneet lainkaan.
Tulosten pohjalta voidaankin ennustaa, mitkä lajit ovat enemmän turvassa ilmastonmuutokselta ja mitkä lajit ovat ongelmissa ilmastonmuutoksen jatkuessa. Esimerkiksi toukkavaiheessa yleisiä ja laajalle levinneitä pensaita ja puita ravintonaan käyttävät haapaperhonen, paatsamasinisiipi ja pihlajaperhonen jatkanevat ilmaston lämmetessä levittäytymistään kohti pohjoista.

WWF julisti saimaannorpan pesärauhan Savonlinnassa

Torstai, Tammikuu 22nd, 2009

Saimaannorpan perinteinen pesärauha on julistettu Savonlinnassa. Pesärauhan julistaa tänä vuonna Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Jan Hultin. Erittäin uhanalaisen saimaannorpan kanta on pienentynyt viime talvina pesäpoikaskuolemien kasvun takia. Häiriötön pesimäaika on saimaannorpalle elintärkeä.
Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesärauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista. Näihin aikoihin norpat ovat hyvin herkkiä häiriölle, ja emot voivat jopa hylätä pesänsä ja poikasensa.
WWF vetoaa Saimaalla liikkujiin norppien pesärauhan puolesta. Norppakanta on pienentynyt jo kolmena peräkkäisenä talvena poikaskuolemien kasvun takia.
Arvio norppakannasta laski viime vuonna 260 yksilöön, kun se oli korkeimmillaan 280 yksilöä vielä muutama vuosi sitten. Pesintäaikaisen häirinnän lisäksi saimaannorpan suurimmat uhkat liittyvätkin ilmaston lämpenemiseen ja kalapyydyksiin. Kalapyydyksiin liittyviä norppakuolemia selvittänyt työryhmä on esittänyt, että keväisiä verkkokalastuskieltoalueita on laajennettava lähes kolminkertaisiksi nykyisestä.

Elintarvikkeen alkuperä näkyy yhä pakkausmerkinnöissä

Torstai, Tammikuu 22nd, 2009

Kuluttaja tietää jatkossakin, mistä maasta myynnissä olevat elintarvikkeet ovat. Alkuperämaa on merkittävä pakkauksiin, jos tiedon puuttuminen voi johtaa kuluttajaa harhaan. Sen sijaan valtiontuella ei voi markkinoida kotimaisia elintarvikkeita.
Julkisin varoin toteutettavaa elintarvikkeiden markkinointia säätelevien EU:n valtiontuen suuntaviivojen mukaan yksittäisiä yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei saa mainita markkinoinnissa, jos kampanja on tehty valtiontuella. Poikkeuksen muodostavat ns. nimisuojatuotteet, joista alkuperän saa tuoda esille. Suomessa nimisuojatuote on muun muassa Lapin Puikula. Lähiruokaa voi tuoda esille kestävän kehityksen nimissä, kunhan ei markkinoida kotimaista lähiruokaa.
Julkisuudessa esillä olleet alkuperän mainintaa koskevat rajoitukset eivät koske yritysten ja yhdistysten omin varoin toteuttamaa markkinointia. Mediamainontaan käytetään vuosittain 1315 miljoonaa euroa. Tästä elintarvikkeisiin käytetään 92 miljoonaa euroa. Lisäksi vähittäiskauppa käyttää mediamainontaan 289 miljoonaa euroa. Valtiontuki maataloustuotteiden markkinointiin on 3,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtiontuella markkinoitaessa ei yhdistyksen nimessäkään voi tuoda alkuperää esille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yhdistyksen olisi muutettava nimensä. Yhdistyksen nimi voi edelleen olla Finfood tai Kotimaiset Kasvikset, mutta valtiontuella tehdyssä kampanjassa alkuperään viittaavaa nimeä ei voi tuoda esille.
Komission mukaan alkuperän sisältävästä yhdistyksen nimestä voi käyttää lyhennettä. Kotimaiset Kasvikset voisi siis olla esimerkiksi Kasvikset. Kampanjalla voi myös olla erillinen internet-osoite, josta pääsee yhdistyksen kotisivuille. Valtiontuella tehtävän markkinoinnin tarkoituksena on tuotteiden, ei yhdistysten markkinointi.
Säädösten noudattamisessa on kyse myös tuensaajan oikeusturvasta. Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii siitä, että tukea käytetään säädösten mukaan. Näin ei myöhemmin jouduta perimään tukia takaisin, mikä voisi johtaa yhdistykset suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.
Tutut alkuperämerkit, kuten Sirkkalehti ja Hyvää Suomesta, eivät poistu, jos yritykset tai tuottajat edelleen rahoittavat niitä itse. Omin varoin yhdistykset ja yritykset voivat totuttuun tapaan tuoda esille kotimaisuutta.
Myös muissa Euroopan maissa komission tulkinnat ovat johtaneet muutoksiin alkuperän esille tuomisessa silloin, kun kampanja rahoitetaan valtiontuella.