Uutisarkisto
Sinilevää jään alla Pien-Saimaalla
Torstai, Tammikuu 22nd, 2009Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on seurannut syksyllä havaitun poikkeuksellisen sinileväkukinnan johdosta ylimääräisin tutkimuksin läntisen Pien-Saimaan tilaa. Marraskuussa näytteenottoja tehtiin avovedestä kaksi (4.11. ja 19.11.) ja nyt tammikuussa otettiin näytteet jään alta viime viikon torstaina. Näytteidenottopaikat ovat olleet Lappeenrannan Sunisenselällä ja Taipalsaaren Riutanselällä.
Marraskuussa leväkasvu kiihtyi kuun puoliväliin sekä Sunisenselällä että Riutanselällä. Levämäärät olivat äärimmäisen suuret koko alueella. Klorofylli-a -pitoisuudet olivat yli 40 µg/l. Sen kaltaisia pitoisuuksia tavataan yleensä vain keskikesällä hyvin rehevistä järvistä. Kukinnan aiheuttaja on koko ajan ollut Anabaena-suvun sinilevä, jolla on kyky muodostaa myrkkyä. Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella tehdyissä tutkimuksissa todettiinkin kukinta maksamyrkylliseksi molemmilla marraskuun näytteenottokerroilla. Mikrokystiini-maksamyrkkyä oli mitattavia pitoisuuksia myös vedessä (0-2 metrin vesipatsas) sekä Sunisenselällä että Riutanselällä.
Nyt tammikuussa levää oli edelleen silminkin nähden runsaasti jään alla. Levää näkyi sekä kairausreiässä että näytteenottimessa. Jäätä oli noin 25 cm eikä viime viikon leuto sää ollut sitä sulattanut. Leväkasvusto koostui edelleen lähes yksinomaan sinilevistä ja valtalajina oli edelleen Anabaena-suvun levä. Veden lämpötila oli metrin syvyydessä 0,1-0,3 °C ja pohjan lähellä (9-14 metrissä) 1,4-1,5 °C.
Sunisenselällä jään alla 0-2 metrin vesikerroksessa sinilevän biomassa oli 1,5 mg/l ja veden a-klorofyllipitoisuus oli 19 µg/l. Tämä on vuodenaikaan ja vesistön yleiseen tilaan nähden erittäin poikkeuksellista.
Myös Riutanselällä jään alla oli poikkeuksellisen runsaasti sinilevää, mutta selvästi Sunisenselkää vähemmän.
Veden laatu fysikaalis-kemiallisin mittarein heti jään alla ei juurikaan poikennut normaalista. Pohjan lähellä sen sijaan jo havaittiin jo hapen kulumista, vaikka jääpeitettä on ollut vasta noin kuukauden ajan.
Sinilevät ovat siis edelleen voimissaan läntisellä Pien-Saimaalla jatkaen kukintaansa jopa jääkannen alla. Valaistusolosuhteiden huononeminen jäälle kertyvä lumikerroksen takia voi kuitenkin keskeyttää leväkasvun lähiaikoina.
Syytä tähän poikkeukselliseen 4-5 kuukauden mittaiseksi venyneeseen sinileväkukintaan ja sen laajentumiseen koko ison vesialueen kattavaksi massaesiintymäksi ei tiedetä. Kuluneen syksyn lähtötilanne ei veden seurantatulosten perusteella mitenkään poikennut aiemmista syksyistä. Vuoden 2008 poikkeukselliset sääolot ja runsaista sateista johtuneet suuret ravinnevalumat voivat olla yksi selitys. Huolestuttavinta kuitenkin on, että vesistön jatkuvasti etenevä rehevöityminen saattaa tehdä näistä poikkeuksellisista kukinnoista jatkossa tavanomaisia ja vaarantaa suuresti koko vesistön virkistyskäyttöä.
Hengitysliitto palkitsi rakennusterveysasiantuntijoiden koulutuksen
Torstai, Tammikuu 22nd, 2009Hengitysliitto Heli on myöntänyt vuoden 2008 ilmansuojelupalkinnon Rakennusterveysasiantuntija-koulutukselle. Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskuksen toteuttama koulutus tekee tärkeää työtä rakennusalan ammattilaisten kouluttamiseksi monitaitoisiksi rakennusterveysasiantuntijoiksi.
Rakennusterveysasiantuntijakoulutus on ainutlaatuinen maassamme, ja sen tuottamasta osaamisesta on huutava pula.
– Suomessa arvioidaan ainakin joka viidennen rakennuksen olevan joiltain osin homevaurioitunut. Ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia on vielä enemmän. Kuopiossa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on riittävä osaaminen rakennuksista aiheutuvien terveyshaittojen selvittämiseen ja niihin liittyvien korjausten suunnitteluun ja ohjaukseen. Kun korjaukset tehdään kerralla oikein, on lopputuloksena rakennus, jossa on terveellistä oleskella. Näin säästetään myös rahaa, aikaa ja vaivaa, sanoo Helin korjausneuvonnan päällikkö, TkT Juhani Pirinen.
Kolmas kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi elokuussa
Keskiviikko, Joulukuu 31st, 2008Käymäläseura Huussi ry järjestää yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa 12.–15.8.2009 kolmannen kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin. Edelliset konferenssit järjestettiin vuosina 2003 ja 2006. Tällä kertaa tapahtumapaikkana on Tampereen teknillinen yliopisto (TTY).
YK:n kansainvälinen sanitaation teemavuosi on juuri päättymässä. Vuoden aikana on ollut useita eri aiheeseen liittyviä tapahtumia ja seminaareja sekä Suomessa että kaikkialla maailmassa. Sanitaation skandaalista on puhuttu, mutta edelleen maailmassa on n. 2,6 miljardia ihmistä vailla kunnollista käymälää. YK:n vuosituhattavoitteisiin lukeutuu tämän luvun puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen toteuttamisessa ollaan kuitenkin jäljessä. Kunnollisiin käymälä-ratkaisuihin onkin kiinnitetty tähän mennessä aivan liian vähän huomiota vaikka jo Mahatma Gandhi lausui: ”Proper sanitation is more important than independance”. (Kunnollinen sanitaatio on tärkeämpää kuin itsenäistyminen).
Konferenssin pääteemana onkin sanitaatiovuoden aikaansaannosten tarkastelu, erityisesti kuinka erityyppiset kuivakäymäläratkaisut ovat mahdollistaneet tavoitteiden saavuttamisen. Erityisinä painopisteinä ovat käymälöihin ja käymäläjätösten käsittelyyn liittyvät terveellisyys- ja turvallisuus-kysymykset. Lisäksi aiheena on kuivakäymälöiden tekninen kehitys, jota tukee myös 13-14.8.2009 samalla paikalla järjestettävä yleisölle avoin laaja kuivakäymälänäyttely.
Konferenssista odotetaan jälleen erittäin kansainvälistä (edellisissä osallistujia ja luennoitsijoita on ollut yli 30 maasta). Pääluennoitsijoita on tällä kertaa tulossa Meksikosta, Intiasta, Norjasta ja Saksasta. Lopullisesti luennoitsijat tarkentuvat ensivuoden alussa.
Kansainvälisen konferenssin lisäksi pidetään nk. Suomi-päivä torstaina 13.8.2009. Päivän teemana on kuivakäymälän rakentaminen sisälle sekä vakituisiin asuntoihin että vapaa-ajan asuntoihin (”Huussi muuttaa sisälle”). Lisätietoja konferenssista löytyy www.drytoilet.org/dt2009 ja myös www.huussi.net
Merentutkimus uudistuu vuodenvaihteessa
Keskiviikko, Joulukuu 31st, 2008Vuoden alusta tulevat voimaan merentutkimuksen uudelleenjärjestelyt. Merentutkimuslaitoksen toiminta siirtyy 1.1.2009 alkaen osaksi Suomen ympäristökeskusta ja Ilmatieteen laitosta. Itämeren tilaan ja sen muutoksiin, rehevöitymiseen, meriluonnon monimuotoisuuteen ja tulokaslajeihin liittyvästä tutkimuksesta vastaa jatkossa SYKEn merikeskus. Meriturvallisuuspalvelut siirtyvät osaksi Ilmatieteen laitoksen toimintaa.
Itämeren tilaan ja sen muutoksiin, rehevöitymiseen, meriluonnon monimuotoisuuteen ja tulokaslajeihin liittyvästä tutkimuksesta vastaa SYKEn merikeskus, jonne kootaan sekä SYKEn olemassa ollut että Merentutkimuslaitoksesta siirtyvä alan tutkimus. Merikeskus rakentuu kolmesta tutkimusohjelmasta: Meriympäristön tila, Meriekosysteemien toiminta sekä Meriekologia ja monimuotoisuus. Merentutkimusalus Aranda siirtyy SYKEn merikeskuksen hallintaan. Merikeskukseen siirtyy MTL:stä vajaa 60 merentutkijaa ja SYKEn Itämeren suojelun tutkimusohjelmasta noin 30 tutkijaa, jolloin merikeskuksessa työskentelee vuoden alusta 90 merentutkijaa.
Ilmatieteen laitokseen siirtyy reilun 50 merentutkijan myötä meren fysikaalinen tutkimus ja seuranta. IL vastaa meriturvallisuuspalveluista, kuten jää- ja aallokkopalvelusta sekä meriveden korkeusseurannasta ja -ennusteista. Tutkimuksen tulosalueelle perustettavassa merentutkimuksen ohjelmassa on kolme ryhmää: Jäätutkimus ja -palvelu, Aallokko ja vedenkorkeus sekä Meren hydrodynamiikka. Ilmatieteen laitos vastaa myös Suomen Etelämanner-logistiikasta (FINNARP) sekä meriteknisistä palveluista. Nämä toiminnot on sijoitettu IL:n Havaintopalvelut-yksikköön.
Vuosi 2008 ennätyssateinen Pirkanmaalla ja Satakunnassa
Keskiviikko, Joulukuu 31st, 2008Kulunut vuosi on ollut Kokemäenjoen vesistöalueen lähes satavuotisen seurantajakson runsassateisin. Edellinen ennätys on tehty vuonna 1988, jolloin vesistöalueen sademääräksi saatiin 777 mm. Vielä vahvistamattomien tilastojen mukaan tänä vuonna vettä on satanut noin 810 mm keskimääräisen vuosisademäärän ollessa likimain 600 mm. Sateisuuden seurauksena säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat tällä hetkellä 30-60 cm korkeammalla kuin joulukuussa yleensä.
Pirkanmaan säännöstellyistä järvistä Vanajaveden, Pyhäjärven ja Näsijärven vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Vuoden vaihteeseen ennustettujen pakkasten aikaan Kokemäenjokeen pyritään samaan jääkansi, jolloin hyydetulvien uhka joessa pienenee. Tämän ns. jäädytysajon ajaksi virtaamia pienennetään vähentämällä juoksutuksia säännöstellyistä järvistä. Järvien vedenkorkeudet voivat tämän vuoksi nousta hieman.
Vantaan Energia rakentaa jätevoimalan
Perjantai, Joulukuu 19th, 2008Vantaan Energia Oy voitti YTV:n jätevoimalahankkeesta käydyn tarjouskilpailun. YTV ostaa jätteiden käsittelyn palveluna Vantaan Energialta, joka rakentaa jätevoimalan Långmossebergenin alueelle Kehä III:n ja Porvoonväylän risteykseen. Asiasta päätti YTV:n hallitus yksimielisesti 19.12.2008.
Monessa vaiheessa edennyt hankinta alkoi kesäkuussa 2007. Määräaikaan 31.10.2008 mennessä tarjouksen jättivät Fortum Power and Heat Oy ja Vantaan Energia Oy.
Vantaan Energia Oy:n tarjous arvioitiin tarjousten vertailussa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Tarjousten vertailussa huomioitiin muun muassa jätteenkäsittelyn hinta, jätevoimalan rakentamisaikataulu, jätteenpolton energiatehokkuus sekä jätteenpolton ja jätekuljetusten ympäristövaikutukset.
Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaratkaisussa on yhdistetty jätettä polttoaineenaan käyttävä arinakattila sekä maakaasuturbiini. Kombiprosessilla saavutetaan korkea voimalan rakennusaste eli sähkön tuotannon osuus suhteessa tuotettuun kaukolämpöön. Jätevoimalan arvioitu käyttöönottoajankohta on alkuvuosi 2014. Jätevoimalan käsittelykapasiteetti on 320 000 tonnia vuodessa.
Kemikaalivalvonnan tehtävät Turvatekniikan keskukselle
Perjantai, Joulukuu 19th, 2008Kemikaalivalvonnan tehtävät kannattaisi keskittää työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla olevalle Turvatekniikan keskukselle (Tukes), katsoo asiaa selvittänyt valtiovarainministeriön työryhmä. Nykyisin useat valtion keskushallinnon viranomaiset hoitavat näitä tehtäviä.
Keskittämisellä voidaan vähentää yritysten ja kansalaisten tarvetta asioida usean eri viranomaisen kanssa sekä yhdenmukaistaa valvontakäytäntöjä. Keskittämisellä voidaan myös helpottaa kasvavista ja entistä vaativammista kemikaalien valvontatehtävistä aiheutuvia resurssiongelmia.
Tehtävien keskittäminen toteutettaisiin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa Turvatekniikan keskukseen keskitettäisiin kemikaalien tuotevalvonnan tehtävät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla olevasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksesta ja ympäristöministeriön hallinnonalalla olevasta Suomen ympäristökeskuksesta. Samoin Tukesiin keskitettäisiin kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintitehtävät sekä käytön ja kaupan valvontatehtävät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla olevasta Elintarviketurvallisuusvirastosta. Nämä ensimmäisessä vaiheessa keskitettävät tehtävät muodostavat valtaosan nykyisistä kemikaalien tuotevalvontatehtävistä. Keskittäminen toteutettaisiin vuosien 2010-2011 aikana.
Työryhmän mukaan Turvatekniikan keskuksen nykyiset tehtävät ja virastoon keskitettäväksi ehdotetut kemikaalien tuotevalvontatehtävät muodostavat yhdessä vahvan turvallisuustehtävien kokonaisuuden, johon voidaan jatkossa koota myös kemikaaleihin läheisesti liittyviä muita valvontatehtäviä. Työryhmä ehdottaakin Tukesin toimialuetta laajennettavaksi vaiheittain siten, että virastoon keskitettäisiin jatkossa myös kemikaaleihin läheisesti liittyviä muita tuotevalvonnan tehtäviä sekä tuotevalvontaa tukevia käyttö- ja olosuhdevalvonnan tehtäviä. Jatkamalla tuoteturvallisuuteen liittyvien tehtävien keskittämistä voitaisiin valvonnassa ottaa huomioon laajempia kokonaisuuksia ja parantaa edelleen valvonnan laatua sekä hyödyntää kansallisia voimavaroja nykyistä tehokkaammin.
Ministeriöiden ohjaus säilyisi ennallaan ja kukin ministeriö ohjaisi Turvatekniikan keskuksen toimintaa oman vastuualueensa osalta. Tämä ohjausmalli on jo nykyisin käytössä Tukesissa, joka nykyisin tekee monella lainsäädäntöalueella usean ministeriön toimeksiannosta tuotevalvontaa.
Työryhmän muistioon sisältyvät Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen lausuma sekä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen eriävä mielipide. Ne koskevat sitä, mihin virastoon kemikaalien tuotevalvonnan tehtävät tulisi keskittää.
Kunnallisen elintarvikevalvonnan tilastotietoa
Keskiviikko, Joulukuu 17th, 2008Kunnallinen elintarvikevalvonta teki yli 60 000 tarkastusta elintarvikealan yrityksiin vuonna 2007. Tarkastusten ja elintarvikkeista tehtyjen tutkimusten määrät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. Valvonta on muuttunut aiempaa riskiperusteisemmaksi. Kunnat suunnittelevat yhä tarkemmin, mihin valvontaresurssit kohdennetaan. Tarkastusten laatuun kiinnitetään myös entistä enemmän huomiota varsinkin, kun valvonta on yrittäjille maksullista.
Kunnallisen elintarvikevalvonnan tulokset vuosilta 2006 ja 2007 osoittavat, että valvonta kohdentuu yhä harvempiin yrityksiin, mutta niissä tehdyt tarkastukset ovat perusteellisempia kuin aikaisempina vuosina. Tarkastuskäyntien määrä on laskenut vuoden 2002 106 741 käynnistä vuonna 2007 59 653 tehtyyn tarkastuskäyntiin. Toisaalta keskimääräinen tarkastukseen käytetty aika on pidentynyt 3,6 tuntiin. Yhä useampi tarkastus on johtanut valvontaviranomaisen määräämiin toimenpiteisiin. Niiden määrässä ylitettiin 18 000 toimenpiteen raja vuonna 2007. Epäkohdat saadaan korjattua enimmäkseen kaikkein lievimmillä toimenpiteillä. Korjauskehotus tai määräys on useimmiten ollut riittävä. Eniten yritysten on tullut parantaa yleistä hygieniaa tai omavalvontaa.
Elintarvikevalvonnan tutkimuksia tehtiin vuonna 2007 yhteensä 22 605 näytteestä. Valvontayksikköä kohden näytteitä otettiin 111 tuotteesta, mutta näytteidenotto vaihtelee kunnittain paljon. Eniten näytteitä otti Helsinki (2823 näytettä). Toisaalta 27 valvontayksikköä ei ottanut näytteitä lainkaan. Tutkimusten kohteena olivat useimmiten liha ja lihavalmisteet sekä hedelmät, vihannekset ja niistä tehdyt valmisteet. Näistä tutkittiin pääasiassa hygieenistä eli mikrobiologista ja aistinvaraista laatua. Määräystenvastaiseksi todettiin lähes 10 % tutkituista näytteistä. Määräystenvastaisten näytteiden suuri osuus johtuu siitä, että näytteeksi valitaan tarkastuksella havaittuja epäilyttäviä tuotteita sekä sellaisia tuotteita, jotka kokemuksen perusteella tiedetään riskituotteiksi.
Elintarvikevalvonnan tulosten lisäksi arvioitiin myös itse valvontaa. Lääninhallitukset tekivät 24 kunnalliseen valvontayksikköön valvonnan vaatimustenmukaisuuden tarkastusta eli auditointia. Auditoinneissa todettiin, että kunnallinen valvonta oli pääosin valvontaa koskevien säädösten mukaista. Kuntien tekemät valvonta- ja tarkastussuunnitelmat saivat kiitosta, kun taas valvonnan seurantaan tehtiin kehittämisehdotuksia.
Jatkossakin valvontaa kohdennetaan entistä enemmän eri elintarvikkeisiin ja niiden tuotantoon liittyvien riskeihin perustuen. Myös koko valvonnan toimivuutta arvioidaan valtakunnallisesti suunniteltujen auditointien avulla toiminnan edelleen kehittämiseksi.
Eläinlääkintähuoltolailla vahvistetaan eläinten hyvinvointia ja terveyttä
Keskiviikko, Joulukuu 17th, 2008Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on tehnyt ehdotuksen lausunnolla olleen eläinlääkintähuoltolakiesityksen tarkennuksista. Työryhmä on luovuttanut ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.
Eläinlääkintähuoltolain uudistamisen tavoitteena on lisätä eläinten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa. Ennaltaehkäisyllä vähennetään eläinten sairauksia ja niistä aiheutuvia ongelmia sekä lisätään eläinten hyvinvointia. Painopistettä eläinlääkintähuollossa halutaan siirtää jälkivalvonnasta eläinten terveydenhuoltoon. Samalla parannetaan suomalaisen maa- ja elintarviketalouden eettistä hyväksyttävyyttä, taloudellista tuloksellisuutta ja elintarviketurvallisuutta.
Lainmuutoksella halutaan turvata kuntien eläinlääkintäpalveluiden saatavuus ja laatu sekä yksityisten eläinlääkintäpalveluiden toimintaedellytykset ja valvonta. Ehdotuksella pyritään varmistamaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta paikallisella tasolla sekä varmistamaan eläinlääkäreiden virkatehtävien erottaminen eläinlääkintäpalveluiden antamisesta.
Eläinlääkintähuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää peruseläinlääkäripalveluja ja kiireellistä eläinlääkärinapua, kuntien yhteistoiminnasta eläinlääkintähuollossa ja muussa ympäristöterveydenhuollossa. Työryhmä ehdottaa säilytettäväksi nykyiseen tapaan kunnan velvollisuuden järjestää kiireellinen eläinlääkärinapu kaikille kotieläimille kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Virka-aikana tarjottavissa perustasoisissa eläinlääkintäpalveluissa annetaan etusija hyötyeläimille. Kunnan olisi peruseläinlääkäripalvelua mitoittaessaan otettava huomioon muille kuin hyötyeläimille tarkoitetun yksityisen eläinlääkintäpalveluiden tarjonnan laajuus.
Laissa ehdotetaan säädettäväksi, että valtio maksaisi kunnille ne kustannukset, jotka aiheutuvat kunnaneläinlääkäreille säädettyjen eläintauti- ja eläinsuojeluvalvontaan liittyvien tehtävien hoitamisesta. Valtio maksaisi kunnille 42 henkilötyövuoden lisäyksen tehtäviin, jotka liittyvät eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen.
Työryhmä ehdottaa, että se osa EU:n maatalouspolitiikan suorien tukien saamisen ehtona olevien täydentävien ehtojen valvonnasta, joka on säädetty virkaeläinlääkäreiden tehtäväksi, siirretään kokonaisuudessaan valtion aluehallinnon tehtäväksi. Samoin työryhmä ehdottaa, että EU-säädösten edellyttämä, otantaan perustuva eläinsuojeluvalvonta siirretään kokonaisuudessaan valtion aluehallinnon tehtäväksi.
Työryhmä tarkensi myös peruseläinlääkäripalvelujen sisältöä ja ehdottaa eläinlääkintähuollon auditoinnin lisäämistä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja lääninhallitusten velvollisuuksiin. Näihin uusiin tehtäviin arvioidaan tarvittavan 15 uutta valvontaeläinlääkärin virkaa lääninhallituksiin ja uuden järjestelmän kansalliseen ohjaukseen kolme uutta virkaa Eviraan. Nämä esitykset liittyvät vuoden 2009 kevään lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitus käsitellä siinä yhteydessä.
Poznanista Kööpenhaminaan
Maanantai, Joulukuu 15th, 2008Puolan Poznanissa käydyissä YK:n ilmastoneuvotteluissa otettiin merkittävä askel kohti uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta. Ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan nyt alkaa todellinen keskustelu ja vääntö kohti vuoden 2012 jälkeisestä ilmastosopimuksesta, josta on määrä sopia vuoden kuluttua Kööpenhaminassa.
Maltan Michael Zummit Cutajarille myönnettiin Poznanissa mandaatti laatia luonnos uudeksi ilmastosopimukseksi. Luonnoksen pitäisi valmistua maaliskuuksi. Poznanissa sovittiin myös ensi vuoden työohjelmasta ja neuvottelujen aikataulusta. Näin varmistettiin, että Kööpenhaminaa kohti edetään sujuvasti.
Poliittinen tahto ilmastoneuvotteluissa oli yksiselitteinen: maailmaa ravisteleva talouskriisi ei saa vaarantaa ilmastopoliittisia päämääriä, eikä pyrkimyksiä uuteen sopimukseen. Eniten keskusteltiin rahoituskysymyksistä eli siitä, miten löydetään riittävä rahoitus kehitysmaiden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ympäristömyönteiseen teknologiaan. Nämä kysymykset ratkaistaan lopullisesti vuoden 2009 joulukuussa Kööpenhaminassa.
Edistysaskeleita otettiin myös metsäkatoa ja tiettyjä teknologiansiirtoa koskevissa kysymyksissä. Myös tulevaan sopimukseen kuuluvista sopeutumistoimista ollaan löytämässä yhteisymmärrys.
Tähän asti neuvotteluita on hidastanut se, että maailma on odottanut Yhdysvaltojen uuden hallinnon mukaantuloa neuvotteluihin. Lehtomäen mukaan odotuksen aika on päättynyt.