Kirjaesittelyt on julkaistu Ympäristö ja Terveys-lehdessä 6/2018.
Arttu Tuominen:
Muistilabyrintti
Myllylahti Oy 2015, Espoo, 448 sivua
ISBN 978-952-202-609-5
Murtumispiste
Myllylahti Oy 2016, Espoo, 490 sivua
ISBN 978-952-202-692-7
Silmitön
Myllylahti Oy 2017, 424 sivua
ISBN 978-952-202-835-8
Leipuri
Myllylahti Oy 2018, 350 sivua
ISBN 978-952-202-936-2
Dekkarimysteerejä porilaisissa maisemissa
Arttu Tuomisen Labyrintti-dekkarisarja alkoi kirjailijan esikoisteoksella Muistilabyrintti vuonna 2015. Dekkarisarjan päättävä neljäs osa nimeltään Leipuri ilmestyi elokuussa 2018. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääosin Poriin. Päähenkilöt koko sarjan ajan ovat poliisit Janne Rautakorpi ja Liisa Sarasoja. Henkilökuvaukset ja juonen kehittely ovat korkeatasoista viihdettä, josta löytyy myös syvempiä sävyjä ja ympäristön tilaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvää pohdintaa.
Muistilabyrintti
Porissa hyvin tunnetusta Pelle Hermannin leikkipuistosta löytyy ruumis. Uhri on Satakunnan Kansan toimittaja, ja poliisit etsivät johtolankoja toimittajalla työn alla olleista jutuista. Kirjan nimi Muistilabyrintti tulee vanhempi rikoskonstaapeli Janne Rautakorven tavasta meditoida ja mennä kävelemään oman päänsä sisälle rakentuneisiin arkistoholveihin. Kirjassa päädytään mm. Harjunpäänjoen uintikelvottomalle uimarannalle ja tutustutaan Ulvilan alkoholisoituneeseen terveystarkastaja Jarkko Kokkoon, joka joutuu virkansa menettämisen pelossa ryhdistäytymään ja alkamaan toden teolla selvittämään uimaveden saastumisen syitä.
Murtumispiste
Murtumispiste on edellistä osaa huomattavasti väkivaltaisempi. Tapahtunut murha on niin raaka ja niin kammottava, että hetken jo mietin, kykenenkö lukemaan kirjan. Toisaalta on selvää, että kun tapahtumien keskiössä on moottoripyöräkerhona toimiva rikollisjärjestö ja niihin liittyy myös muukalaislegioonassa ja palkkasotilaana palvellut mies, väkivalta on koko ajan läsnä. Osin väkivalta on supersankarityylisiä taistelu- tai tappelukuvauksia, jotka eivät mene tunteisiin saakka. Pahuus ei ole kirjassa mitenkään mustavalkoista, ja sanomaksi kiteytyy, että jos lapsi ei koskaan opi luottamaan keneenkään, voivat seuraukset aikuiseksi kasvaneessa ihmisessä olla kohtalokkaat.
Silmitön
Silmittömässä palataan jälleen ympäristönsuojelun kentälle. Mukana on niin aktivisteja, poliitikkoja kuin luonnonvaroilla rahaa tekeviä yrityksiäkin, joten eri näkökulmat asioihin pääsevät hyvin esiin. Kirjan tähti on peloton Greenpeace-aktivisti Venla Jokinen, joka auttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyttä ja poliisille konsulttina toimivaa Janne Rautakorpea paikallisen poliitikon murhan selvittämisessä. Merisoran ruoppaushanke Porin edustalla on kuumentanut tunteita ja murhan epäillään tavalla tai toisella liittyvän asiaan. Vaikka silmittömään väkivaltaankin kirjassa törmätään, ovat silmittömyyden taustalla kuitenkin ensisijaisesti merestä löytyneet silmättömät silakat.
Leipuri
Leipuri on taitavasti rakennettu, kahdessa ajassa liikkuva romaani, jossa käydään läpi ns. Leipurin tapaus vuonna 2002, johon on sarjan aikaisemmissa osissa viitattu, ja toisaalta selvitetään vuonna 2015 tapahtuneita murhia, joissa jäljitellään Leipurin hirmutöitä. On selvää, että tekijä on kopioija, sillä alkuperäinen Leipuri on edelleen telkien takana. Rankassa tarinassa paloitellaan ja paistetaan, ja arvatenkin ihan muuta kuin leivonnaisia. Pedofilian käsittely ei taatusti helpota lukijan oloa, mutta antaa aihetta moraaliseen pohdintaan ja oikean ja väärän rajoihin. Päätösosa on lukijallekin monella tapaa luopumista, mutta onhan kirja hienon sarjan hieno päätös.
Kaarina Kärnä