Kirjaesittely on julkaistu Elintarvike ja Terveys-lehdessä 2/2022.
Anu Hopia & Pekka Lehtonen
Kuplivaa kemiaa
Gaudeamus 2021, 258 s.
ISBN 978-952-345-104-9
Juomien salat
Anu Hopia ja Pekka Lehtonen ovat kirjoittaneet viime vuonna julkaistun kirjan Kuplivaa kemiaa, jossa he paljastavat lempijuomasi salat. Kirjan sisältöön voit sen yllätyksiäkin sisältävästä sisällöstä huolimatta huoleti luottaa, sillä kirjoittajat tietävät asiansa: Hopia on Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori ja Helsingin yliopiston elintarvikekemian dosentti, ja Lehtonen Helsingin yliopiston analyyttisen kemian dosentti, joka on työskennellyt Alkon laboratoriossa ja toiminut Maailman viinijärjestön puheenjohtajistossa.
Kirja käy läpi juomien valmistuksen kemiallisine reaktioineen, aiheeseen liittyvää historiaa ja terminologiaa. Aiheina ovat niin kahvi, tee, kaakao, maito ja erilaiset virvoitusjuomat kuin myös viinit, oluet ja muut alkoholijuomat. Juomia on toki olemassa enemmän kuin kirjassa nimeltä mainitaan. Esimerkiksi rooiboksen ystävä ei löydä juomastaan omaa osiota. Kirjan luettuaan tietää myös ilmastonmuutoksen tuomat vaarat juomanautintojen tulevaisuudelle. Kuplille on kirjassa omistettu ihan oma lukunsa, ja mielenkiintoinen on myös juomien aistimaailmaa käsittelevä osuus.
Itse oikeasti luulin, että kombuchan valmistuksessa osallisena on sieni*). Mutta en luule enää. Oma lempijuomani on tee, ja hämmästyneenä luin, että Yhdysvalloista suurin osa teestä juodaan jääteenä, jota en aina edes osaa mieltää ”kunnon teeksi”. Vaikeaa oli myös käsittää, että samppanjan kuplat muodostuvat lasiin sinne ilmasta kulkeutuneista mikroskooppisen pienistä epäpuhtauksista ja että samppanjan synnyn taustalla oli prosessissa tapahtunut virhe, joka aluksi vähensi viinin suosiota – se pirskahteli!
Kirjassa on hieno kuvitus, ja tekstin lomaan sijoitetut aforismit, runot ja muut lainaukset keventävät hetkittäin tietokirjan lukemista kaunokirjalliselle tasolle. Ulkoasu on selkeä ja houkuttaa tarttumaan kirjaan. Teksti on myös suurelta osin mukavan kuvailevaa, joten molekyylienkin syövereissä pysyy mielessä, että juomat ovat osa elämän nautintoja kuten lukeminenkin. Mutta kuten viinikään ei kaikille maistu, niin lukijakin voi jättää kirjastaan joitain osia väliin. Näin voi käydä, jos kemia ei ole niin tuttua eikä ole haasteisiin tarttuvalla tuulella. Tästäkin huolimatta kirja antaa paljon juomista kiinnostuneelle ja kuplivaa lukukokemusta voi suositella.
Anu Hopia on kirjoittanut yhdessä Erik Fooladin kanssa myös kirjan ”Hyppysellinen tiedettä – Valeomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä” (Gaudeamus, 2017), joka esiteltiin Elintarvike ja Terveys-lehdessä 2/2018. Kirjaesittely löytyy myös blogistamme.
Kaarina Kärnä
*) Korjaus 30.8.2022. Kombuchan valmistuksessa on kyllä osallisena sieni, koska hiivatkin ovat sieniä. Mutta sieneksi mielletty ”möykky” kombuchassa ei kuitenkaan ole varsinaisesti sieni vaan bakteerien tuottamaa selluloosarihmastoa.