Kirjaesittely on julkaistu Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2018.

Petri S. Juuti, Tapio S. Katko ja Riikka P. Rajala
Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017
Kehrämedia Oy 2017. 288 s.
ISBN:978-952-03-0547-5

Vesihuollosta ja ylipäätään ympäristöhistoriasta kiinnostuneita on jälleen hemmoteltu uudella teoksella. Kirja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä ja samalla kuvataan keskeisiä kehitysvaiheita. Suurimman osan sisällöstä muodostavat yhdentoista paikallisen tai alueellisen vesilaitoksen esittelyt. Kaikki esitellyt vesilaitokset sijaitsevat Kajaania lukuun ottamatta Vaasa – Lappeenranta –linjan lounaispuolella. En tosin tiedä, olisiko kirjan anti muuttunut, jos Itä- ja Pohjois-Suomi olisivat olleet paremmin edustettuina. Kustakin vesilaitoksesta käsitellään toiminnan keskeiset vaiheet ja valinnat. Kirjassa hyödynnetään tekijöiden aiemmin julkaisemia vesilaitoshistorioita, mutta kirjan teksti on kokonaisuudessaan uutta ja aiemmin julkaisematonta. Kirjan loppuosassa käsitellään monipuolisesti mm. tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia.

Tekijöiden julkaisuvauhti on ollut hengästyttävä – parikymmentä vuotta ja saman verran vesihuoltoa ja sen historiaa käsitteleviä teoksia. Ympäristöhistorian alalla saavutus on Suomessa ylittämätön ja tulee sellaisena säilymään pitkälle tulevaisuuteen.

Kirjan teksti on tekijöille tyypillistä asiantuntevaa ja sujuvaa asiaproosaa, jota on miellyttävä lukea. Lukijaa ei myöskään rasiteta liiallisilla teknisillä yksityiskohdilla. Kirjan ulkoasu on konstailematon, mutta silti kirjan aiheeseen hyvin sopiva. Pari hyvin epäolennaista huomiota. Kirjan kansi on yleensä eräänlainen käyntikortti, johdatusta kirjan aiheeseen. Tässä tapauksessa kannen Suomi-neito postikortissa vuodelta 1905 ei taida johdattaa lukijaa vesihuollon maailmaan. Petri Tuomisen mainiot piirroskuvat, jotka käsittelevät osuvasti työyhteisöjen ongelmia, syntyivät vesihuollon johtamista ja kehittämistä käsitelleessä täydennyskoulutusohjelmassa. Tätä piirrosten yhteyttä vesihuoltoon kirjassa tosin ei mainita.

Kirjan luettuaan lukija on vakuuttunut, että Suomi kuuluu kansainvälisesti vesihuollon mallimaihin. Harvapa taitaa edes pohtia, kuinka paljon meillä käytetään talousvesivaatimukset täyttävää vettä esimerkiksi pesu- ja kastelutarkoituksiin. Toisaalta lukija huomaa, kuinka lähellä nykypäivää ovat vesipula, vesivälitteiset sairaudet sekä naisten ja lasten harteille jäänyt kaivoveden loputon kantaminen. Lukija myös huomaa, että vaikka vesilaitosten tuotteet ja palvelut ovat hyvin samanlaiset, niin laitosten historioissa on eri syistä merkittäviä eroja.

Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille vedestä ja ympäristöhistoriasta kiinnostuneille. Toivoa sopii, että saamme jatkossakin nauttia niin korkealaatuisesta vesihuollostamme kuin myös tekijöiden tulevistakin teoksista. Kirja on osa valtioneuvoston kanslian koordinoiman Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. Kirja on myös ladattavissa kokonaisuudessaan netistä.

Pertti Forss