Kirjaesittely on julkaistu Elintarvike ja Terveys-lehdessä 4/2021.
Risto Isomäki
Ruoka, ilmasto ja terveys
Into Kustannus Oy 2021, 383 s.
ISBN-978-952-351-265-8
Ilmastokriisin ratkaisumalleja – kylkiäisenä parempi terveys
Risto Isomäen tänä vuonna ilmestynyt Ruoka, ilmasto ja terveys on melkoinen kirja. Heti alussa Isomäki kertoo omat taustansa ja miten hän on valinnut kirjan lähteet. Lukija voi lähteä luottavaisesti Isomäen matkaan tietäessään, ”millä lihaksilla” hän asiaan tarttuu. Ja Isomäki on Teräsmies, MacGyver, Herkules tai ihan mikä tahansa tieteen supermies, sillä hän on todellakin perehtynyt aiheeseen, käynyt läpi hurjan määrän tutkimustietoa ja pohtii lukemaansa innostavasti ja oivaltavasti. Tietomääränsä pohjalta Isomäki visioi – hän on pohtinut paljon maapallon tilaa ja pystyy esittämään perusteltuja ratkaisuja. Kirjoitustyylikin tempaa mukaansa. Ketään ei pitäisi enää yllättää, että kirjan perusteesi on, että kasvispainotteinen ruokavalio on paras sekä terveyden että ilmaston kannalta. Isomäki näkee paljon mahdollisuuksia hiilinieluille puissa, joissa myös kasvatetaan ruokaa. Isoja puita, pieniä puita – monikerroksinen kasvillisuus tuottaa ruokaa, suojaa toisiaan ja pitää yllä monimuotoisuutta. Yllättävämpää on ehkä se, että Suomen omien päästöjen vähentämisen kannalta merkittävintä voikin olla järvien ja muiden vesistöjen suojelu.
Kirjassa puhutaan myös koronasta. Jos virus saa levitä rauhassa ilman rajoituksia, kehittää se koko ajan uusia, hankalia variantteja. Ilman muutoksia elämäntapaamme on myös pandemioita luvassa lisää. Isomäki tuo kirjassa esille uhkakuvia, mutta hän on myös optimisti ja näkee käsissämme olevan jo paljon keinoja muuttaa kehityksen suuntaa. Yhden niistä on kehittänyt suomalainen Solar Foods, jonka menetelmällä valmistetaan proteiinia ilmasta, vedestä ja aurinkosähköstä. Monet suomalaiset yritykset tekevät isoja tekoja hiilineutraaliuden eteen kuten Valio, joka on luvannut maitotuotteidensa olevan hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä.
Tätä kirjaa ei saa ohittaa. Minut kirja vakuutti tuontivihanneksia lukuun ottamatta. Isomäen mukaan lentokoneella tuodut vihannekset ovat ilmastoystävällisempiä kuin kotimaassa talvella kasvihuoneessa kasvatetut. Luken Juha-Matti Katajajuuri toteaa kuitenkin Kuluttaja-lehdessä 6/2020 esimerkkinään espanjalainen tomaatti, että kun otetaan huomioon hiilijalanjäljen lisäksi vesijalanjälki, muuttuu tilanne kotimaisen tomaatin eduksi. Ja maustahan tässä ei vielä puhuttu mitään! Mutta en boikotoi enää palmuöljyä ja yritän taas uudella innolla muuttaa ruokavaliotani. Ja ikinä en syö jättikatkarapuja!Tämä kirja oli myös Eduskunnan kirjaston suosituksissa.
Kansanedustajien rohkeita päätöksiä odotellessa…
Kaarina Kärnä
