Kirjaesittely on julkaistu Ympäristö ja Terveys-lehdessä 4/2024.
Heinonen, Jussi S. ja Lehtonen, Elina
Suomen muinaiset tulivuoret. Kallioidemme salaisuuksia
Gaudeamus Oy 2024. 412 s. Sidottu
Kustantajan verkkokaupassa 36 €.
Mielenkiintoista päästä esittelemään kirjaa, jonka sisällöstä aivan valtaosa oli tuiki uutta allekirjoittaneelle. Geologian 1970-luvun approbatur-opinnoista ei ollut suurtakaan hyötyä kirjan annin ymmärtämisessä.
FT Jussi S. Heinonen ja FT Elina Lehtonen ovat saaneet aikaan hyvin mielenkiintoisen teoksen maamme ja maapallon geologisesta historiasta. Jussi S. Heinonen on tutkimusjohtaja Åbo Akademissa ja petrologian dosentti Helsingin yliopistossa. Elina Lehtonen on puolestaan tutkija ja projektisuunnittelija Helsingin yliopistossa.
Kirjan kieliasu on tietokirjaksi harvinaisen rikasta ja elävää – huumoriakaan unohtamatta. Kaiken kaikkiaan teksti on hyvin asiantuntevaa ja sujuvaa asiaproosaa. Lukijan ei ole vaikea ymmärtää kirjoittajien innostusta kirjan aiheeseen. Kaiken lisäksi kirjoittajat jaksavat kärsivällisesti selittää lukijalle outoja termejä.
Kirja käsittelee maamme geologiaa niin laajasti ja monipuolisesti, että kirjan nimi ”Suomen muinaiset tulivuoret” antaa kirjan sisällöstä ehkä turhankin vaatimattoman vaikutelman. Kirjan perusjuonta elävöittävät lukuisat esimerkit kotimaasta ja ulkomailta. Kotimaisista kohteista voisi mainita mm. Kainuun kuumat laavat, Sallan laakiobasaltit, Kontiolahden kivettyneet moreenit, Kolin seudun hiekkakivet, Lapin stromatoliitit ja granuliittikaari sekä Iivaaran ijoliitti ja Soklin karbonatiitti.
Vaikea kuvitella, että aikoinaan Kainuun metsissä oli laavavirtoja, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Ja noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella.
Kirjan ulkoasu ja taitto ovat perinteiset, mutta ne toimivat hyvin. Tekstiä keventävät valokuvat, kartat ja erilaiset kaaviokuvat. Aivan erityisen kiitoksen ansaitsevat laaja lähde- ja kirjallisuusluettelo sekä asia- ja nimihakemisto. Valitettavan usein nämä puuttuvat tämän päivän tietokirjoista. Kirjoitusvirheitä kirjasta saa etsiä – eikä niitä löytynytkään. Jos kirjan aihe jää kiinnostamaan, niin kirjan kartat auttavat kohteiden löytämisessä.
”Tiedämme kivistä edelleen hyvin vähän.” Professori Pentti Eskola (k. 1964) aloittaa tällä sitaatilla artikkelinsa ”On the granulites of Lapland” American Journal of Science-julkaisusarjan erikoisnumerossa, joka oli koottu edesmenneen kivien synnyn tutkimuksen pioneerin Norman L. Bowenin (k. 1956) kunniaksi. Heinosen ja Lehtosen kirjan lukeminen jättää vaikutelman, että paljon on tutkittu ja paljon tiedetään, mutta vielä tutkittavaa riittää pitkäksi aikaa.
Kirja on todella mielenkiintoinen sukellus maamme geologiaan ja muinaisten tulivuorten historiaan. Mielestäni selvä ehdokas seuraavaan Tietokirjallisuuden Finlandia-kisaan. Tästä varmaan kirjan kustantaja Gaudeamus Oy huolehtii. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille maamme ja maapallon geologisesta historiasta kiinnostuneille. Aikamatka maapallomme ja maamme miljardeihin vuosiin on tarjolla, siihen kannattaa tarttua. Kirja kuuluu viime aikojen parhaisiin lukukokemuksiini!
Pertti Forss
