Vuoden alussa aloitti uusi keskusvirasto toimintansa, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto Mavi ja Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskus Mitpa yhdistyivät Ruokavirastoksi. Ruokaviraston pääpaikka on Seinäjoella mutta vanhat yksiköt jatkavat entisissä toimipaikoissaan. Osa Ruokavirastoa löytyy siis edelleenkin Helsingin Viikistä.
Ruokaviraston perustaminen herättää muutamia ajatuksia. Moni ymmärtää pääjohtajan mietteitä, kuten: ”Suurvirasto pyrkii tuomaan lisää turvallisuutta ja kilpailukykyä ruokajärjestelmään” ja ”ison keskusviraston perustaminen tuo laajemmat hartiat”. Nämähän ovat myönteisiä tavoitteita.
Pääjohtaja mainitsee lehtihaastattelussaan myös, että ”Ruokaviraston perustamisella koko ruokaketjun tarpeet pystytään ottamaan aikaisempaa paremmin huomioon”. Mitä tarpeita ei ole otettu huomioon?
Uusi virasto on yhdistelmä maatalouspolitiikan konkreettisia tehtäviä ja elintarviketurvallisuuden valvontaa. Onko yritystoiminnan edistäminen ja sen valvonta samassa organisaatiossa toiminut koskaan hyvin? Maaseutuviraston tehtävä on edistää suomalaista maataloutta ja ruoantuotantoa ja Elintarviketurvallisuusviraston tehtävä on valvoa elintarviketurvallisuutta, ja siihen sisältyy myös alkutuotannon valvonta ja tuotantoeläinten hyvinvointi. On myös muistettava, että elintarviketurvallisuuden vaatimus ei suinkaan rajoitu alkutuotantoon, vaan se kattaa koko elintarvikejärjestelmän, johon taas sisältyvät elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tuonti, elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tarjoilu. Ruokaviraston tehtäväjaossa ja resurssien painotuksessa tulisi huomioida kaikki mainitut osa-alueet ja huolehtia siitä, että edistämisen ja valvonnan välille ei tule ristiriitaa.
Tapio Välikylä