Vaikka silloin tällöin vuoden mittaan tuntuukin siltä, että kaikki tapahtuu aivan muualla kuin Porissa, SuomiAreena-viikon aikaan sitä onkin yhtäkkiä täysin keskiössä! Tarjontaa on paljon, ja valinnan vaikeus tulee kylkiäisenä. Tänä vuonna kävin kuuntelemassa seitsemän paneelikeskustelua.

Maanantaina kiiruhdin kauniin kaupungintalomme pihaan seuraamaan keskustelua Suomen maailmanperintökohteista, joita on Suomessa seitsemän: Sammallahdenmäki (uusin kohde), Struven astemittausketju, Suomenlinna, Vanha Rauma (Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde), Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Merenkurkun saaristo. Paneelin järjestivät Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ja Maanmittauslaitos. Keskustelijoina olivat Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, Rauman kaupungin museointendentti Hanna-Leena Salminen ja ICOMOSin kehittämispäällikkö Petteri Takkula. Maailmanperintökohteet ovat suosittuja matkailukohteita, joissa matkailu tapahtuu kestävän kehityksen ehdoilla. Vaikka ne ovat Suomelle “hyvä bisnes”, ei niitä ole tarkoitus mitenkään tehtailla lisää. Kohteet ovat elävää kulttuuriperintöä, jota halutaan pitää yllä ja niiden perimmäinen arvo on ainutlaatuisuudessa, ei niinkään turistien houkuttelussa. Ounasteluja seuraavasta kulttuuriperintökohteesta on kuitenkin jo olemassa, ja se saattaa olla Alvar Aallon arkkitehtuuri…

Katso koko keskustelu täältä: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/lukutaito-ankallisaarteemme-1112885

Tiistain kohteeni oli myös hyvin monen muun valinta, nimittäin “Lukutaito – ankallisaarteemme” -paneelikeskustelu, jossa vetonaulana oli Turun Kirjamessujen ohjelmajohtaja Jenni Haukio. Muut keskustelijat olivat Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja äidinkielenopettaja ja kirjailija Minna Rytisalo. Raahasin paneelikeskusteluun mukaan kesälomaa viettävät lapseni, jotta hekin ymmärtäisivät, kuinka tärkeä asia hyvä lukutaito on. En ole varma, menikö oppi näin paneelikeskustelun kautta perille…  Itse olin vallan ihastunut näiden lukijoiden ja kirjallisuuden puolestapuhujien ajatuksiin, ja onhan se nyt selvä, että hyvä lukutaito johdattaa helpommin myös ammattilehtien pariin. Ympäristö ja Terveys-lehti ja Elintarvike ja Terveys-lehti toivottavat kaikki lukijat tervetulleiksi!

Katso koko keskustelu täältä: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/lukutaito-ankallisaarteemme-1112885

Keskiviikkona valitsemani paneelikeskustelun aiheena oli tulevaisuuden ruoka otsikolla “Keinolihaa vai hiiliviljelyä – kuka luo ruuantuotannon innovaatiot?” kauppakeskus Puuvillassa. Keskustelun oli järjestänyt Pro Luomu ja sitä luotsasi ihan maisterismies, nimittäin Simo Frangén. Aiheesta keskustelivat professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta, Silmusalaatin viljelijä Samuli Laurikainen, Ajatusharppaamon primus motor Janne Saarikko ja apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos ovat ne isot haasteet, joiden vuoksi ruuantuotanto kaipaa uusia innovaatiota. Keinoliha ei tule olemaan pitkään aikaan mikään ratkaisu (jos koskaan), mutta luomutuotannossa on etuja, joita myös tavanomaisen viljelyn kannattaisi omaksua. Hiiliviljelyllä tarkoitetaan erilaisia viljelystoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään. Luomun taholta on aiheeseen luontaista kiinnostusta.

Katso koko keskustelu täältä: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/keinolihaa-vai-hiiliviljelya-kuka-luo-ruuantuotannon-innovaatiot-1114341

Torstain aloitin Eetunaukion lavan luo asettuen, sillä siellä keskusteltiin planeetalle mahtuvasta taloudesta. Paneelin olivat järjestäneet Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura ja New Global. Keskustelijoina olivat liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori ja Suomen Lähetysseuran kehitysasiantuntija Niko Humalisto, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, kiertotalousliiketoiminnan kehittäjä Teija Paavola Atrialta , tuore ylioppilas Elma Nevala Porista sekä veteraanipoliitikko ja luonnonsuojelija Pertti Salolainen. Rahan ja onnellisuuden suhdetta pohdittiin paljon, ja keskimääräisten onnellisuuteen vaikuttavien tekijöiden kasvulla oli todistettavasti yhteys bruttokansantuotteen kasvuun. Onnellisuuden mittaaminen koettiin kuitenkin hankalaksi eikä bruttokansantuotekaan takaa sitä, että talouskasvu hyödyttää kaikkia kansalaisia vaan varallisuus voi olla harvojen käsissä. Pertti Salolainen koki, että nykyisenkaltaisessa kulutusyhteiskunnassa ympäristöahdistus syö rakentunutta onnellisuutta. Aki Kangasharju toi esille, että Suomessa on tapahtunut ns. irtikytkentä, eli talouskasvu ei enää korreloi hiilijalanjäljen kasvun kanssa. Minna Halme muistutti, että irtikytkentä koskee vain Suomessa tapahtuvaa tuotantoa: kun kulutamme muualla tuotettuja tavaroita, kuten suurelta osin teemme, ei irtikytkentää ole! Keskustelun perusteella yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi tuli globaali yritysvastuu.

Yksi kiinnostavimmista paneelikeskusteluista oli mielestäni torstaina Antinkadulla järjestetty “Laatua ja vastuullisuutta soteruokapalveluihin”, jonka takana olivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Fazer Food Services. Keskustelijoina olivat Fazer Food Servicen asiakkuusjohtaja Tuomas Nurmela, karjapaimeneksi itseään tituleeraava lihantuottaja Juha Tenho Ulvilasta, MTK:n aluepäällikkö Terhi Löfstedt ja maatalousyrittäjä ja entinen kansanedustaja Pertti Hakanen Sastamalasta. Keskustelun teemoja olivat lähiruoka, lähiruokaan panostaminen julkisissa hankinnoissa ja hankintaosaaminen. Näitä samoja aiheita käsitellään myös uusimmassa Elintarvike ja Terveys-lehdessä 3/2019! Paneelikeskustelussa kerrottiin myös Fazerin ja Porin kaupungin Power Meals -yhteistyöhankkeesta, jolla pyrittiin parantamaan ikääntyneiden ruoan ravitsevuutta proteiinin lisäämisellä. Hankkeessa oli kehitetty kardemummakakku ja mustikkapiirakka, joissa molemmissa oli tavallista enemmän proteiinia mutta vähemmän sokeria, ja näitä herkkuja tarjottiin myös keskustelun kuulijoille. Hyvin maistui!  Power Meals – hanke on yhden luennon aiheena myös lokakuussa järjestettävässä koulutuspäivässämme Ikääntyneiden ruoka- ja ravitsemuspalvelut. Keskustelun perusteella voi todeta, että lähiruokaan ja yleensäkin ruoan laatuun panostaminen maksaa kyllä itsensä takaisin muina hyötyinä – ei pidä jäädä tuijottamaan pelkkiä euroja.

Katso koko keskustelu täältä: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/laatua-ja-vastuullisuutta-soteruokapalveluihin-1112897

Torstain päätti omalla osallani Suomen Akatemian ja Sitran järjestämä paneelikeskustelu “Pukeudu puuhun – kestävyyttä vaatebisnekseen”.  Keskustelijoina olivat VTT:ta, Aalto-yliopistoa ja FinnCERES-hanketta edustava professori Ali Harlin, vaatesuunnittelija ja Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Essi Karell,  Aalto-yliopiston professori ja vararehtori Janne Laine sekä kiertotalousasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Sitrasta. Vaatebisneksen ympäristövaikutukset eivät olekaan mikään pikku juttu. Käytetyt raaka-aineet ovat pääosin neitseellisiä, päästöt ovat lentoliikenteen luokkaa ja 80 % käytöstä poistuvista vaatteista poltetaan. Vaatesuunnittelussa saatikka kuluttajilla ei ole tietoa vaatteiden kierrätysmahdollisuuksista. Toisaalta mekaaninen kierrätys (kuitu avataan ja käytetään uudelleen) on vasta alkamassa; Turkuun on perustettu tekstiilien kierrätyslaitos. Puhtaasti yhdestä materiaalista (100 % jotain) valmistettujen vaatteiden kierrätys on helpompaa kuin sekoitekankaiden. Esimerkiksi elastaanilisäys tekee vaatteesta käytännössä kierrätyskelvottoman. Mutta hyvääkin on tulossa, sillä uusia ympäristöystävällisiä vaatemateriaaleja saadaan kauppoihin jo muutaman vuoden sisällä. Kuluttajalle hyvä toimintatapa on ostaa harkiten ja laatua, jotta vaatetta tulee käytettyä pitkään. Pitkä elinkaari häivyttää ympäristöhaittoja.

Katso koko keskustelu täältä: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/pukeudu-puuhun-kestavyytta-vaatebisnekseen-1113888

SuomiAreenan viimeisenä päivänä kuuntelin paneelikeskustelun ilmastoviisaasta rakentamisesta eli puurakentamisesta. Keskustelijoina olivat ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelmasta, professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta, arkkitehti Emmi Keskisarja &’:sta, toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT ry:stä ja ohjelmapäällikkö Pauli Välimäki Tampereen kaupungin Kestävä Tampere 2030 -ohjelmasta. Puurakentamisella on keskeinen rooli kaupunkien hiilineutraaliustavoitteissa, ja kaavoituksella voidaan osoittaa alueita puukerrostaloille kuten esimerkiksi Tampereella on tehty. Pelko puukerrostalojen heikosta paloturvallisuudesta on nykysäännösten valossa aiheeton, sillä kaikissa yli kaksikerroksisissa puurakennuksissa on oltava sprinklausjärjestelmä. Tässä keskustelussa yllättivät eniten Emmi Keskisarjan rohkeat tulevaisuudenkuvat – hän on todellinen visionääri!

Katso koko keskustelu täältä: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/ilmastoviisasta-rakentamista-miksi-kaupungit-pitaisi-rakentaa-puusta-1113358

Nyt on SuomiAreena vuodeksi ohi ja haikeutta ilmassa. Kyyneleitä tapahtuman päättymisen johdosta voi valuttaa vaikka ämpäriin. Nimittäin sielläkin sitä tuli oltua: ämpärijonossa.

Kaarina Kärnä