Kirjaesittely on julkaistu Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1-2/2025
Mitä ilmasto muuttaa?
Elämää lämpenevässä maailmassa
Tiedekulmapokkari 7. Gaudeamus 2024. 210 s.
Nidottu. 12,00 €, postituskulut 4,90 €
Kirja koostuu yhdestätoista artikkelista. Kullakin artikkelilla on oma kirjoittajansa. Kaikki kirjoittajat ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Vaikka ilmastonmuutoksesta on viime vuosina julkaistu useitakin kirjoja ja aihetta on käsitelty tiedotusvälineissä harva se päivä, niin nyt esiteltävä kirja tarjoaa ajantasaisen ja hyvin monipuolisen näkökulman ilmastonmuutokseen.
Kirjassa ei juurikaan ole kuvia, diagrammeja tai tilastoja, mutta kirja toimii hyvin näinkin. Jokaisen luvun alussa esitellään kirjoittajat. Tällaisen käytännön soisi yleistyvän kaikissa tietokirjoissa. Kunkin luvun lähdeviittaukset antavat halukkaille mahdollisuuden perehtyä kyseisiin aiheisiin syvällisemminkin.
Kirjaan viitaten meillä on paljon mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta, mutta seurauksia ajatellen aika on käymässä vähiin. Kirjan lähtökohdat ovat tutut. Maapallon keskilämpötila on noussut lähes 1,5 astetta esiteolliseen aikaan (1850–1900) verrattuna ja ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä. Se on myös lukema, johon Pariisiin ilmastosopimuksessa (2015) lämpeneminen luvattiin pysäyttää. Globaalit päästöt ovat kasvaneet 7,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2023 – siis vain kahdeksassa vuodessa. Ei toki ole ainoa kansainvälinen sopimus, jota valtiot eivät noudata. Tällä kertaa sopimuksen unohtamisella saattaa kuitenkin olla vakavat ja arvaamattomat seuraukset. Suomessa keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun tasosta.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon välillä on vahva kytkös. Arvioiden mukaan sukupuutto uhkaa noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia kahdeksasta miljoonasta tunnetusta lajista. Ilmastonmuutoksella on myös vahva yhteys välittömiin ja välillisiin turvallisuusuhkiin. Valtamerten pinta näyttää nousevan noin neljä millimetriä vuodessa ja siis yli 30 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä. Vuosina 1901–1971 merenpinnan nousu oli 1,3 millimetriä vuodessa. Laajemmassa kuvassa pitkäkestoiset hellejaksot kasvattavat kuolleisuutta, kuivuus ja kuumuus luovat hyvät olosuhteet metsäpaloille – kuten viime vuosien uutisista varmaankin muistamme. Pohjoisten alueiden ikiroudan sulaminen vapauttaa turpeesta metaania ja hiiltä ilmakehään. Amazonin alueen sademetsien hävittäminen myös kuuluu keskeisiin tekijöihin. Vielä pari kotimaista esimerkkiä. Maataloutemme ja ruokakulttuurimme tulevat muuttumaan. Pohjoiseen leviävä juurikääpä aiheuttaa metsänomistajille vuosittain jo 100–200 miljoonan euron tulonmenetykset. Ja rypsin satojen on arvioitu pienentyneen 1990-luvun alusta 400–600 kiloa hehtaarilta pölyttäjien puutteen vuoksi. Kirjasta löytyy esimerkkejä liuta lisää.
Kirjan mukaan suuret linjat ovat siis selvillä. Meret lämpenevät ja happamoituvat, veden kerrostuminen niissä voimistuu ja merenpinta jatkaa nousuaan. Muutosvauhti on verrannollinen siihen, miten paljon ilmasto lämpenee. Muutoksen suuruuteen voimme vaikuttaa laittamalla päästöt kuriin – jos tähän löytyy tahtoa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tarvitseekin pikaisia toimia. 1900-luvun alussa pitoisuus oli noin 300 miljoonasosaa (ppm). Vuonna 1950 vastaava arvo oli 311 ppm ja vuonna 2014 lukema oli jo 426 ppm!
Kirjan lukeminen tarjoaa hyvän yhteenvedon ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Paljon sellaista, jota ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan – ainakaan allekirjoittanut. Esimerkkinä mainittakoon hiilidioksidin ja vesihöyryn käyttäytyminen tropiikissa ja toisaalta arktisella alueella (s. 64). Kirjan koko ja paino huomioon ottaen se soveltuu enemmän kuin hyvin matkalukemiseksi. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille ilmastonmuutoksesta kiinnostuneille. Aivan erityisesti toivoisi kirjan päätyvän päättäjien lukupöydälle.
Pertti Forss
