Kirjaesittely on julkaistu Elintarvike ja Terveys-lehdessä 2/2017.
Leena Putkonen ja Mari Koistinen: Ruokamysteerit, viisaiden valintojen jäljillä
Kustannusosakeyhtiö Otava 2017, 288 s.
ISBN 978-951-30268-1
Ruokamysteerejä selvittämässä
Haluatko asiantuntijoiden näkemyksen ympärillämme vellovasta hyvä – paha – terveellinen – epäterveellinen – superfood! -keskustelusta? Sen tarjoavat laillistettu ravitsemusterapeutti, terveystieteiden maisteri Leena Putkonen ja toimittaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Mari Koistinen kirjassaan Ruokamysteerit, viisaiden valintojen jäljillä. Kirjassa käydään läpi ajankohtaisen ruokakeskustelun faktat ja fiktiot kolmesta eri näkökulmasta. Ruoasta käsitellään tutkimustietoihin perustuen terveellisyys, ekologisuus ja eettisyys, ts. kuinka hyvin ruoka toimii ravitsemuksellisesti, kuinka ympäristöystävällisesti ruoka tuotetaan ja kuinka ruoan tuotannossa on huomioitu sekä työntekijöiden että eläinten olosuhteet ja hyvinvointi. Kirjaa voi pitää ”virallisen tiedon” äänenkannattajana eikä mikään ”hörhöily” saa kirjoittajilta hyväksyntää. Esimerkiksi luomueläinten hoidossa sallittu homeopatia tuomitaan kirjassa uskomushoitona.
Kirjoittajat pitävät myös Ruokamysteerit-nimistä blogia osoitteessa ruokamysteerit.fi. Blogimaisuus leimaa myös kirjaa. Kaikista käsitellyistä aiheista kuvaillaan ensin yleinen keskustelu ja käydään läpi tutkimustieto, tämän jälkeen tehdään yhteenveto kuluttajalle suunnattujen valintavinkkien muodossa, ja lopuksi on vielä kommenttiosiot, joissa ”Putkonen kommentoi” ja ”Koistinen kommentoi”. Nämä kommenttiosiot kirjassa tuntuivat vähän kömpelöiltä, joskin ne johdattavat lukijaa myös miettimään, mitä hän itse on asiasta mieltä ja millaisia valintoja on tehnyt / tulee tekemään. Sisällysluettelossa on vain kuusi lukua ilman alalukuja, eikä tämän sisällysluettelon perusteella voi juurikaan päätellä, mistä itseä kiinnostava aihe kirjassa löytyy. Tätä varten on kirjan lopussa hakemisto ja sen yhteydessä myös alaluvut sisältä sisällysluettelo – miksi ei jo kirjan alussa? Hakemistosta huomasin, että itselle läheisiltä tuntuvat sanat tee, kaakao ja suklaa puuttuivat, vaikka näitäkin kirjassa käsitellään.
Muuttaako tieto asenteita? Omakohtaisesti voin todeta, että keinotekoisiin makeutusaineisiin suhtaudun kirjan luettuani yhä karsaasti, vaikka tutkimustiedon perusteella niiden kohtuullisesta käytöstä ei pitäisi olla haittaa. Geenimanipuloituja tuotteita mietin ehkä piirun verran suopeammin, kun niiden mahdollisuuksia maailman ruokapulan ratkaisijana tuotiin esille. Tiedän nyt enemmän, mutta asenteet muuttuvat hitaasti. Kirjan parasta antia oli asioiden monitahoinen käsittely. Esimerkiksi lähes yksinomaan lihaproteiiniin perustuvaa ruokavaliota ei voi tänä päivänä pitää ekologisesti eikä eettisesti kestävänä ratkaisuna. Eikä se ole terveellinenkään.
Kaarina Kärnä
