Kirjaesittely on julkaistu Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2023.
Maria Katajavuori
Valas lasimaljassa – Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan
Atena 2022, 431 s.
ISBN 978-951-1-42313-3
Vastoin parempaa tietoa
Maria Katajavuoren kirja ”Valas lasimaljassa” oli viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Itse pidin kovasti peukkuja sille, että juuri tämä kirja olisi voittanut, mutta toisin kävi. Joka tapauksessa kyseessä on kirja, joka kannattaa ehdottomasti lukea sen sisältämien oivallusten, hersyvän kirjoitustyylin ja ajankohtaisuuden takia. Katajavuori ei pistä päätään pensaaseen ihmiskunnan suurimman kysymyksen – Kuinka vältymme ympäristötuholta – edessä, vaan katsoo maitovalasta silmästä silmään ja etsii ratkaisuja niin lasimaljan sisä- kuin ulkopuoleltakin.
Hyvin ikävä tosiasia todetaan jo kirjan alkusivuilla: ympäristötieto ei riitä pelastamaan maailmaa. Ja tämä ei tarkoita sitä, etteikö ympäristötietoa olisi tarpeeksi, vaan sitä, että tieto ei johda toimintaan siten kuin pitäisi. Toimimme ns. vastoin parempaa tietoa. Tietoa kyllä tarvitaan, mutta samalla on ymmärrettävä monitieteisesti ihmisen tapaa ajatella, toimia ja perustella asioita itselleen. Kun tiedon suoraviivainen merkitys kyseenalaistetaan, joutuu tutkija myös kyseenalaistamaan omaa työtään. Tieteen tekemiseen liittyvät konferenssit ja kenttätutkimukset lentomatkoineen – kuinka oikeutettuja ne ovat?
Valitettavasti tiedon ja toiminnan suhde on nähtävissä myös toisinpäin. Katajamäki toteaa, että tieto ei niinkään muokkaa toimintaa kuin toiminta tietoa. Toisin sanoen ihmiset valikoivat totuutensa tai jopa suorastaan muokkaavat sitä. Lisäksi uskomme mieluiten tuttujen ja karismaattisten henkilöiden kertomiin totuuksiin, ja myös toisto voi tehdä asiasta totta. Toisaalta sekä nykyhetken voitot että uhat nähdään merkityksellisemmiksi kuin vasta tulevaisuudessa odotetut.
Katajavuori tuo myös esille nyt vihreän siirtymän kohdalla voimakkaasti esille tuodun asian eli oikeudenmukaisuuden. Epäreilusti suunnitellut muutokset johtavat vain kapinaan. Ihmisten on pystyttävä elättämään itsensä ja perheensä, ja jos tämä vaarantuu, jää ekokatastrofin uhka helposti tärkeysjärjestyksessä toiseksi.
Lukiessa ei voinut välttyä epätoivon tuntemuksilta. Miten ihmeessä tästä vielä voidaan selvitä? Jos ja kun (toivottavasti) vapaudumme ylikulutukseen ohjaavista rakenteista, olemme jo ottaneet aimo harppauksen eteenpäin. Isoja askelia kuitenkin tarvitaan, ettei aika lopu kesken.
Kaarina Kärnä
Kirjaesittely Maria Katajavuoren edellisestä kirjasta ”Kuoleman ja elämän kysymys” julkaistiin Ympäristö ja Terveys-lehdessä 1/2019, ja se löytyy myös verkkosivujemme blogista.