Muistomerkki simpukoille

Satakunnan Kansa uutisoi huhtikuussa Porin Kirjurinluotoon ilmestyneestä taideteoksesta. Tekijää ei teoksen yhteydessä kerrota, mutta teoksella on nimi: "Sori siitä 5. - 6.2014". Pieni, alle 10 cm korkea teos on sanomaltaan vaikuttava.  Teos muistuttaa tapahtuneesta ympäristökatastrofista, jonka seurauksena kuoli arvioden mukaan yhteensä 4,3 - 4,6 miljoonaa simpukkaa.  Pikkujärvisimpukoista arvioitiin kuolleen yli 60 % ja myös suojeltuja vuollejokisimpukoita kuoli runsaasti. Harjavallassa sijaitsevalta Norilsk Nickelin tehtaalta pääsi 4. – 6. heinäkuuta 2014 Kokemäenjokeen prosessiliuosta, joka sisälsi 66 tonnia nikkeliä, 1,3 tonnia kobolttia, 2,3 tonnia ammoniumtyppeä sekä 94 tonnia sulfaattia.

Taideteoksen tekijä haluaa pysyä nimettömänä, mutta hän on Aalto-yliopisto taideopiskelija, joka kertoi Satakunnan Kansassa, että haluaa herättää keskustelua nimenomaan ympäristökatastrofista, ei itse teoksesta saatikka tekijästä. Teos on tarkoitettu sekä muistomerkiksi kuolleille simpukoille että myös muistutukseksi ihmisille siitä, ettei vastaavaa enää koskaan tapahtuisi. Lupaa hän ei ole taiteelle kysynyt, koska anteeksi saa helpommin kuin luvan. "Sori siitä" sopii moneen.

Mutta on tässä enemmänkin anteeksi pyydeltävää. Teosta, johon kuului myös rannoille piilotettuja osia, on jo rikottu. Taavi-sillan kupeessakin on enää kolme simpukkaa, kun niitä oli alunperin viisi. Onneksi näillä kolmella simpukalla on vielä äänensä ja sanomansa. Meidän pitäisi oppia pitämään enemmän huolta luonnostamme. Ja myös taiteesta. Säilytetään, ei tuhota.

Ajatuksia vesiensuojelusta sisältää myös Ympäristö ja Terveys-lehti 4/2017, joka sopii hyvin kesälukemiseksi laiturille, rannalle tai veneeseen. Ja kyllä sitä selatessa voi kuvitella kuulevansa veden liplatuksen ihan toimistollakin!


Terveisiä Jyväskylästä!

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät pidettiin Jyväskylän Laajavuoressa 16.–17.5.2017. Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry, Ympäristö ja Terveys-lehti ja Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon järjestelytoimikunta. Jyväskylään kokoontui yli 200 ympäristöterveydenhuollon asiantuntijaa. Opintopäivien merkittävyydestä kertonee sekin, että saimme paikalle maa- ja metsätalousministeriön elitarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielmin, jonka olisi pitänyt olla samaan aikaan parissa muussakin tilaisuudessa, mutta Laajavuori veti pisimmän korren. Aurinkoinen sää ja kauniit maisemat kiittelivät valintaa, ja kuulijat saivat ajakohtaista tietoa elintarvikevalvonnan muutoksista suoraan ministeristöstä.

Opintopäivien yksi kohokohta oli Vuoden terveystarkastajan valinnan julkistus. Julkistus tapahtui illallistilaisuudessa, jonka tunnelmiin siirryttiin tällä kertaa säkkipillin sävelin. Säkkipillin kanssa taituroi Antero Perttunen.

 

 

 

Vuoden 2017 terveystarkastaja on jo 16. tittelin saanut ympäristöterveydenhuollon ansioitunut osaaja. Valituksi tuli ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen Jyväskylästä. Pulkkisella on pitkä ura, jonka aikana hän on erityisesti perehtynyt sisäilma-asioihin ja kehittänyt koulujen terveydellisten olojen tarkastusohjeistusta yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa. Pulkkisen työstä on otettu mallia myös muualla Suomessa, ja hän on aina pyrkinyt jakaamaan osaamistaan ja auttamaan kollegoita pulmatilanteissa, mitä pidettiin tärkeänä ansiona.

 

 

 

 

 

 

Opintopäivillä on perinteisesti alan yritysten näyttely. Tällä kertaa mukana olivat Anticimex Oy, UniqAir Oy, Oy Ecolab Ab, Teknocalor Oy, Ilmalinja Oy, Orion Diagnostica Oy, Naava/NaturVention Oy, Pestes Oy, Labema Oy, Nab Labs Oy, ISS Proko, Are Oy ja TPA Andersson Oy. Itse otin haasteeksi selvittää, kuinka viherseinä toimii, ja Naavan Siru Heiskanen perehdytti minut ystävällisesti asiaan.

 

 

Näin Suomi 100 -juhlavuonna oli hienoa, että koulutuspäivillä kuultiin myös ympäristöterveydenhuollon historiasta. Ympäristöterveyspäällikkö Pertti Forss Helsingin ympäristökeskuksesta harrastaa alan historian tutkimusta, ja hän kertoi meille tärkeistä virstanpylväistä jo ennen Suomen itsenäisyyden aikaa.

Tällä hetkellä lienee selvää, että maakuntauudistus ja työnjako maakuntien ja peruskuntien välillä herättää keskustelua. Kuntaliiton erityisasiantuntija Tarja Hartikainen toi esille niitä huolen aiheita, mitä peruskuntien asemaan liittyy. Opintopäivien viimeisen luennon meille piti  Valviran ylitarkastaja Reetta Honkanen. Yleisön mielenkiinto oli haastavasta ajankohdasta huolimatta taattu, olihan aiheena norminpurulle immuuni uusi tupakkalaki!

Onnistuneiden opintopäivien jälkeen voi vain kiitellä Jyväskylän tehokasta järjestelytoimikuntaa ja luennoitsijoita, onnitella Vuoden terveystarkastajaa ja jäädä odottelemaan seuraavia opintopäiviä, joita Ympäristöterveydenasiantuntijat ry puheenjohtajansa Teemu Holménin kanssa jo suunnittelee. Kokoonnutaan silloinkin isolla porukalla, eikö niin?

 

 

       


Säteilyturvallisuuden koulutuspäivä 5.4.2017 Lahdessa

Kun puhutaan säteilyturvallisuudesta, ajattelevat useimmat meistä ensimmäiseksi ydinvoimalaonnettomuuden mahdollisuutta. Ympäristö ja Terveys-lehden ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä järjestämään säteilyturvallisuuden koulutuspäivään Lahteen hotelli Scandicin tiloihin kokoontui 5.4.2017 lähes 40 osallistujaa. Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Antero Kuusi kertoi, että ydinvoimalaonnettomuuden lisäksi vakavan yhteiskunnan toimintaa haittaavan säteilyvaaratilanteen voisi aiheuttaa myös "likainen pommi" tai muu laajamittainen tahallinen teko, ydinaseen räjähdys Suomessa tai lähialueella tai satelliitin maahansyöksy. Paikallisia vaikutuksia aiheuttavan säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus jonkin säteilylähteen käytössä.

Koulutuspäivän aikana käsiteltiin myös luonnonsäteilyaltistusta, joka on useilla alueilla Suomessa jatkuva riski. Radonkaasun arvioidaan aiheuttavan noin 300 keuhkosyöpää vuodessa, joten radonmittausten ja niistä aiheutuvien korjaustoimenpiteiden pitäisi olla enemmän rutiinia kuin se nyt on. Ja parasta olisi, kun rakennukset suunniteltaisiin ja rakennettaisiin jo valmiiksi radonturvallisiksi asentamalla radonputkisto, muistutti laboratorinjohtaja Päivi Kurttio STUKista.

Ihmiset altistuvat edelleen valistuksesta huolimatta myös tarkoituksella 1. luokan karsinogeeniksi luokitellulle säteilylle eli solariumille, kertoi ylitarkastaja Reijo Visuri STUKista. Terveydensuojeluviranomaiset tekevät solariumien käyttöpaikkatarkastuksia, joilta saatavat tiedot ovat STUKille hyvin tärkeitä sen varmistamisessa, että solariumia tarjoamista koskevat määräykset täyttyvät.

Ensi vuonna tulee voimaan säteilylain kokonaisuudistus. Suomessa ei ole tyydytty vain EU:n säteilyturvallisuusdirektiivin toimeenpanon aiheuttamiin muutostarpeisiin vaan samalla on käyty läpi koko laki. Koulutuspäivämme osallistujat saivat luennoista tätäkin ajatellen kattavan tietopaketin, jota päivän aikana käyty keskustelu myös osaltaan tuki. Hyödyllinen päivä!

Enemmän koulutuspäivän annista voi lukea Ympäristö ja Terveys-lehdestä 4/2017.